CALL FOR PAPERS

The Finnish Literary Research Society’s Annual Conference 2023: Kokemus/Erfarenhet/Experience

4.–5.5.2023 University of Turku & Åbo Akademi

The 2023 annual conference of the Finnish Literary Research Society will be organized 4–5 May in Turku. The conference is a hybrid event. A dissertation workshop for doctoral students will be held on May 3rd. The theme of the conference is EXPERIENCE.

Keynotes:
Colin Davis – Royal Holloway, University of London
Viola Parente-Čapková – University of Turku
Lovisa Andén – Åbo Akademi & Uppsala University

This is a call for papers. The abstract should be no longer than 300 words. Please send your proposal by February 24th 2023 to ktsseminaari@gmail.com.

The theme experience enables cross- and interdisciplinary approaches to literary cultures. We warmly welcome papers from the fields of literary studies, cultural studies, philology, pedagogy, history, gender studies and any others to bring their own contributions to our shared understanding of the meaning of experience to literature and its scholarly enquiry. Philosophical, methodological, and other approaches are welcome, as well as papers on other themes. The conference is also open to research project presentations.

Throughout different eras, literature has addressed the experience of being in the world. During the last few decades, the notion of experience being crucial to literature and its understanding has become one of the focal points of literary studies. A frequently utilized concept in its own right, in criticism experience is implicitly included in many other concepts – knowledge, mimesis, affect, trauma, identity, etc. Not only are authors thought to draw on their own life experiences but to explore manifold worlds of experience which become linked to readerly experiences in various ways, offering opportunities for verbalizing one’s own experiences and imagining other ways of experiencing.

From a (literary-)philosophical standpoint, experience may be viewed as a universal and timeless point of discussion. On the other hand, the foregrounding of emotional experience in contemporary culture provides another source for the topicality of the subject. We thus have grounds to think that focusing on the concept of experience will open new avenues of thought for literary studies and other fields of inquiry. Moreover, comparing understandings of the concept of experience within different theoretical orientations may be viewed as a matter of equal importance. How do, for example, cognitive, hermeneutic phenomenological, and new materialistic concepts of experience differ? How is the relationship between experience and history, culture, and society understood within different theoretical frameworks?

Approaches to experience might include but are not limited to the following:

experiences of reading / literature as a form of experience
the author’s / reader’s experience
literature and language as tools for describing experience
the gender experience in literature
experience, class, and socioeconomic status
narrative studies and experience
experience in literary theory
experience and time
experience as mediated by culture/history
corporeality / the body and experience
minority literatures and experience
non-human experiences in literature and criticism
life experience and literature

Or you can apply to a working group (a comprehensive introduction into the working groups in the end of this document):

New methods in literary history (Saija Isomaa, Kati Launis, Viola Parente-Čapková, Asko Nivala)
Cultural mental health research: experiences of mental health disorders (Saara Jäntti, Sari Kuuva, Karoliina Maanmieli)
Literature, experience, machine (Tuuli Hongisto, Hanne Juntunen)
Literature and Depression (Tommi Hjelt, Jaakko Vuori)
Genders, sexualities, and experience in literature and literary studies (Elsi Hyttinen, Kaisa Ilmonen, Joonas Säntti)
Animality, Non-Human Experiences and Critical Animal Studies (Marianna Lammi, Lotta Luhtala, Helinä Ääri)
Experiences in/of Autofiction (Mika Hallila, Heta Marttinen)

Please submit your proposal for a paper or research project presentation by February 24th to ktsseminaari@gmail.com. The abstract should be no longer than 300 words. If applying to an existing working group, please name the group in the heading of your email that includes the proposal. The organizing committee will form thematic working groups of individual papers not applying to a specific existing working group. The language of the paper or project presentation can be Finnish, Swedish, Sami, or English.

Research project presentation abstracts should, also, be max 300 words. The abstract should include information about the subject of the project, its aims and execution, and the names of the participating researchers together with contact details.

For papers in the conference, it is not necessary to elaborate on the main theme of the conference but the program of the conference is open to other subjects, too. When making a proposal non-related to the main theme, the more general guidelines above should, however, be followed.

Please note that the abstracts sent will be published on the conference web page. Please inform us if you do NOT wish your abstract to be published.

A CFP for dissertation workshop for doctoral students will open later.

The Finnish Literary Research Society’s annual conference is organized by the literary studies programmes at the University of Turku & the Comparative Literature Department at Åbo Akademi in collaboration with The Finnish Literary Research Society (KTS). We warmly welcome You to share the experience with us!

Working groups

1. New methods in literary history
The aim of the working group is to offer reflections on new and developing methods in literary history: new approaches to historical poetics, possibilities offered by working with digital methods and digitized material, including studies in transnational reception of women’s writing and in literary cartography. What does literature of Finland look like within the framework of transnational comparative poetics? How does our understanding of literary history changes as a result of digital text mining, using digitized material and digital repositories? How does literary history appear to us when we look at it from the “reception end”, namely reception of women’s writing, highlighting women’s agency and women’s networks? Which geographical areas have been depicted in literature in various times and in which way? What kind of picture of literary spatiality gets constructed by the new algorithmic methods? The working group includes four papers by projects working on these themes (see the names and links below). We are looking for two more contributions on literary history and its methodology.

The working group is chaired by:

Saija Isomaa (saija.isomaa@tuni.fi): The historical poetics of Finnish literature: https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/suomen-kirjallisuuden-historiallinen-poetiikka

Kati Launis (kati.launis@uef.fi): Digital History for Literature i Finland: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/projektit/digitaaliset-menetelmat-kotimaisen-kirjallisuushistorian-uudistajana

Asko Nivala (aeniva@utu.fi): Atlas of Finnish literature 1870–1940: http://atlas.utu.fi/

Viola Parente-Čapková (viocap@utu.fi): Texts on the move: Reception of women’s writing in Finland and Russia 1840–2020: https://tekstitliikkeessa.com/tekstit-liikkeessa/

2. Kulttuurinen mielenterveystutkimus: kokemuksia mielen säröistä / Cultural mental health research: experiences of mental health disorders
Mielenterveyteen ja sairauteen liittyvät rajat, niiden määrittely ja hoitokeinot ovat kulttuurisidonnaisia ja historiallisesti muuttuvia. Kulttuurinen mielenterveystutkimus tarkastelee käsityksiä mielen terveydestä ja sairaudesta, hyvinvoinnista ja pahoinvoinnista, normaaliudesta ja poikkeavuudesta sekä sitä, miten näitä on tuotettu kielessä, taiteissa ja kulttuurisissa käytänteissä. Kirjallisuus ja kertomukset ovat keskeisiä paikkoja, joissa käsityksiä ja kokemuksia mielenterveydestä jaetaan. Kutsumme työryhmään eri alojen, kuten eri taiteenalojen, kulttuurin, lääketieteen ja yhteiskuntatieteiden eri vaiheissa olevia tutkijoita jakamaan kokemuksiaan ja käsityksiään mielenterveyden järkkymisen ja traumakokemusten fiktiivisten ja omaelämäkerrallisten kertomusten tutkimisesta.

Humanistisella tutkimuksella on tärkeä merkitys sisäisen todellisuuden ja sen järkkymisen kuvaajana. Usein ajatellaan, että särkyvä mieli pakenee jaettua todellisuutta, mutta esimerkiksi fiktiivisten tekstien avulla käsitystä todellisuudesta voidaan myös laajentaa. Kirjallisuus osallistuu mielenterveydestä ja sairaudesta käytävään keskusteluun: se voi haastaa muun muassa diagnostista kulttuuria tai vahvistaa sitä.

Työryhmäesitykset voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja: mielen sairautta koskevien ja traumakokemuksia kuvaavien tekstien tutkimus, kirjallisuusterapia ja terapeuttiset käytännöt, autoetnografia, diagnostinen kulttuuri ja kulttuurin diagnostisoituminen, kirjallisuus ja medikalisaatio, hyvinvointikulttuurit sekä aihepiiriin liittyvät representaatiot, narratiivit ja diskurssit, mielenterveyskäsitysten kulttuuriset kontekstit, kokemusten ruumiillisuus ja affektit, ylisukupolvisuus, kulttuurinen psykiatria ja narratiivinen lääketiede.

Työryhmän järjestävät FT Saara Jäntti (saara.j.jantti@jyu.fi), FT Sari Kuuva (sari.a.kuuva@jyu.fi) ja FT Karoliina Maanmieli (karoliina.t.maanmieli@jyu.fi) Jyväskylän yliopistosta.

3. Literature, experience, machine
In this work group, we focus on the intersections of machines, literature, and experience. How can we approach literarily mediated experiences via machinic methods? What kinds of reading experiences machine-engendered texts create? How do readers and writers seek to understand and represent nonhuman machine experiences in and through fiction?

We are increasingly engaging with digitally mediated and even machine-produced literature in our increasingly digitized society. We increasingly both read and write with machines as consumers and creators of machine-enabled types of textual production. We welcome researchers from a variety of fields, ranging from literary to media to game studies among others, to analyse the effect this trend has on experiences of reading and writing literature.

The confluence of computation and experience can also be approached through research methods. From this point of view, the question is how a qualitative and multifaceted phenomenon like experience can be defined in such a way that it can be made into a quantitative phenomenon that is “visible” to a computer.

We welcome a wide range of technology-related approaches to the experience in literature to the working group. The panel’s presentations can cover, for example:

Exploring experience with computational methods
Experience of reading computer-generated texts
Descriptions of non-human machine experiences in literature
Research on the experience of reading using computational or other machine-assisted methods (e. g. eye-tracking camera research)
Reading experiences of digital literature and literature in a digital form (e.g. reading experiences of e-books and audio books)

Tuuli Hongisto (tuuli.hongisto@helsinki.fi)

Hanne Juntunen (hanne.juntunen@tuni.fi)

4. Literature and Depression
Scholars have termed depression the epochal illness of the 21st century. For example, the philosopher Byung-Chul Han maintains that every historical epoch has its own characteristic illness that defines its self-understanding. While the 20th century was marked by bacteriological diseases such as tuberculosis, according to Han the start of the new millennium is characterized by “neural disorders”: ADHD, burnout-syndrome, and depression. Of these disorders, especially depression has been the subject of public discussions as well as medical interventions.

The notion of ”epochal illness” shouldn’t, however, be understood in terms of pure statistical prevalence of a certain disease. Rather, tuberculosis condensed the contradictions of the 20th-century western culture in a metaphorical way. If Han’s notion about tuberculosis applies to the 20th century, same can be said about the role of depression in relation to the culture of today. Depression might be a shared experience, but as a specific manner of feeling it also brings some of the most distinct features of contemporary society and capitalism to light. But what exactly does depression tell us about the nature of the contemporary social world, about its notion of subjectivity, societal structures, and forms of cultural legitimation? And how do these show up in contemporary literature?

We hereby invite abstracts for the session “Depression and Literature”. When drawing up the abstract, following questions can be used as a guide:

Melancholy has a philosophical and literary tradition that reaches back over 2000 years. Can historical descriptions of melancholy help us find ways of understanding present-day depression? What specific possibilities does literature offer in expressing and discussing depression? Do literary portrayals of experiences uphold cultural implications that predispose to depression or can literature rather help to deconstruct these? In autobiographical illness narratives, falling ill with depression is often depicted as a narrative that has a beginning, a middle and an end. What problems and issues might narrativizing illnesses in such a way entail? Does the institutional framework of contemporary literature fuel depression as an affective structure? What could different conceptualizations given in psychiatry, psychoanalysis or in so-called phenomenological psychopathology contribute to understanding depression in literary studies?

5. Sukupuolet, seksuaalisuudet ja kokemus kirjallisuudessa ja kirjallisuudentutkimuksessa / Genders, sexualities, and experience in literature and literary studies
Työryhmä kokoaa yhteen sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä kiinnostuneita tutkijoita. Ryhmässä pohdimme, miten sukupuolia ja seksuaalisuuksia kerronnallistetaan ja tutkitaan kirjallisuudessa ja kirjallisuudentutkimuksessa. Millaisia ovat feministiset ja queerlähtökohtaiset kysymykset tänään, entä kuinka näitä lähtökohtia haastetaan nykytutkimuksessa?

Sukupuolen käsitteen moninaistuminen ja epäbinaarisuus näkyvät myös kirjallisuudentutkimuksessa. Mitä tapahtuu feministisen teorian paikantuneelle lukijalle ja kuinka feministinen ja/tai queer-poliittinen kirjallisuudenteoria pystyy vastaamaan erojen monistumiseen? Millaisia teoreettisia käsitteitä, tarkennuksia ja paikannuksia uudet tutkimussuuntaukset tarjoavat lukijoiden sukupuolen, seksuaalisuuden tai halun pohtimiseen?

Voiko kirjallisuudesta jäljittää menneisyyden queereja kokemuksia? Entä tuottaako tai tallentaako nykykirjallisuus uudenlaisia tai ennen tunnistamatta jääneitä affekteja? Ovatko ne kenties sukupuolispesifejä, tietynlaisiin ruumiillisiin kokemuksiin liittyviä tai erityisen queeristi toimivia? Onko teksteillä kyky puhutella, liikuttaa ja luoda uudenlaisia lukijasuhteita myös yli ja ohi vastaanoton paikantuneiden identiteettien?

Kutsumme työryhmäämme esitelmiä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta, kokemuksellisuudesta ja ruumiillisuudesta. Esitelmät voivat olla tutkielmia yksittäisistä teksteistä tai käsitellä kirjallisuudentutkimusta tai teorioita yleisemmällä tasolla.

Tervetulleeksi toivotetaan kaikissa uravaiheissa olevat tutkijat!

Elsi Hyttinen

Kaisa Ilmonen

Joonas Säntti

7. Animality, Non-Human Experiences and Critical Animal Studies
A philosopher Thomas Nagel ponders in his famous article, what it is like to be a bat: a flying mammal navigating in air by echolocation. According to Nagel, humans may imagine, from a human perspective and through human experiences, how it would be like to be a bat – but it would be unattainable for us to grasp how a bat experiences the essence of her own being. However, it is not rare to depict experiences of other animal species in literature, either via a point of view of a human observer, or directly filtered through an animal consciousness.

This workshop offers an opportunity to explore non-human experiences, and also readerly experiences about non-human others with the methods of animal studies. What kind of means are utilized for narrating the experiences of other animals? Which advantages, consequences, challenges or limitations can be identified about these means?

The workshop focuses on Critical Animal Studies. In the center of Critical Animal Studies are other animals and their experiences concerning their own lives and deaths, for example. Literature studies may, for instance, analyze the ways in which the experiences of non-human animals are portrayed, and reflect this to our knowledge about real animals. Additionally, literary studies leaning towards Critical Animal Studies, is also interested in veganism, violence towards non-human animals, and other interspecies relations. Intersectionality, academic activism and interdisciplinary approach all characterize the field of Critical Animal Studies.

We welcome presentations from the field of literary studies and also from other intersecting disciplines, including artistic research! Presentation may touch upon, but are not limited to these topics:

depictions of experiences of other animals in literature
human and non-human experiences
anthropomorphism and anthropodenialism
animals as narrators, characters and focalizers
effects of literary genre to the portrayal of animal experiences
experiences of animals in the light of scholarly and artistic knowledge
rich variety of species and interspecies relation present in literature
experiences of using (incl. eating) animals in literature
readerly experiences regarding literary animal portrayals (reading as a vegan, activist, animal rights advocate)

The workshop accepts presentations in Finnish, English and Swedish.

Organizers: Marianna Lammi (marianna.lammi[at]utu.fi), Lotta Luhtala (lotta.h.luhtala[at]utu.fi) and Helinä Ääri (hekaki[at]utu.fi). Inquiries about the workshop may be addressed to Helinä.

7. Autofiktion kokemukset / Experiences in/of Autofiction
Työryhmän tarkoituksena on pohtia autofiktion ja kokemuksen suhdetta. Keskusteltavina voivat olla muun muassa autofiktion tekijän ja lukijan kokemukset ja niiden suhde toisiinsa, lukijan samastuminen tekijän kokemukseen, autofiktiivisen päähenkilökertojan ja muiden henkilöhahmojen kokemusten kuvaus, henkilökohtaiset ja yleismaailmalliset autofiktiosta välittyvät kokemukset.

Autofiktiossa on usein keskeistä tekijälle merkityksellinen kokemus, jota voidaan kuvata yhdistämällä omaelämäkerrallisuutta fiktiivisyyteen ja fiktionalisoimalla tekijän minuutta. Esimerkiksi suomalaisessa nykykirjallisuudessa äskettäiset Susanna Hastin, Venla Pystysen ja Joonatan Tolan autofiktiiviset romaanit käsittelevät traumaattisia kokemuksia kuten seksuaalisen väkivallan ja läheisen mielisairauden ja itsemurhan kohtaamista. Maailmanlaajuisesti tunnetuista kirjailijoista esimeriksi Annie Ernauxin ja Karl Ove Knausgårdin autofiktiiviset romaanit puolestaan kuvaavat henkilökohtaisia kokemuksia mutta tarjoavat samalla tarttumapintaa kokonaisille sukupolvikokemuksille.

Työryhmässä voidaan tarkastella muun muassa seuraavia kysymyksiä:

Millaisia autofiktion välittämät kokemukset ovat ja miten ne kokijoihinsa vaikuttavat?
Millä tavalla autofiktio suhteutuu tekijän ja lukijan kokemuksiin?
Miten tekijän yksityinen, henkilökohtainen ja tunnustuksellinen kohtaa erilaisten lukijoiden kokemukset merkityksellisellä tavalla? Miten autofiktio voi yhtäältä välittää tekijän kokemuksia, toisaalta tarjota lukijalle tapoja käsitellä omia, yksityisiä kokemuksiaan?
Miten ja miksi elämäkerrallisen kokemuksen kuvaamiseen käytetään fiktion keinoja?
Avautuuko autofiktiivinen teos eri tavalla erilaisille lukijoille kuten niille, jotka jakavat samantapaisia kokemuksia tekijän kanssa tai joilla ei ole tällaisia kokemuksia?
Voiko autofiktio auttaa ymmärtämään toisen kokemusta omasta kokemuksesta käsin ja omaa kokemusta toisen kokemuksen pohjalta?

Puheenjohtajat Mika Hallila ja Heta Marttinen (Jyväskylän yliopisto)