Kirjallisuudentutkimuksen päivät 23.–24.5.2024 Jyväskylässä

KIRJO – SPEKTRUM – SPECTRUM

ESITELMÄKUULUTUS, DL 8.3.2024

kirjo

  1. (fysiikka) spektri
    värisarja, joka muodostuu, jos valo hajotetaan prismalla eri aallonpituuksiin, valon spektri, värien kirjo
  2. (lääketiede)
    antibiootin kirjo, niiden mikrobilajien joukko, joihin antibiootti tehoaa, spektri
  3. (kuvakielessä, kuvaannollisesti, kielikuva)
    kirjava moninaisuus, monet ilmenemismuodot, monimuotoisuus, erilaisten kulttuurien ja tapojen kirjo, elämän koko kirjo, sukupuolen moninaisuus ja kehon kirjo
  4. (yhdyssanan alkuosana) kirjava, monivärinen

Liittyvät sanat: elonkirjo, autismin kirjo, jakauma, kirjava, kirjoa, poliittinen kirjo, vaihtelevuus

 

Vuoden 2024 Kirjallisuudentutkimuksen päivien teema Kirjo – Spektrum – Spectrum korostaa moninaisuutta keskeisenä elämää ylläpitävänä itseisarvona. Rajankäynti ja neuvottelu ovat kirjon myötä kulttuurin ja taiteen keskeisiä ominaisuuksia. Kirjon ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa kykyä sopeutua muuttuviin paikallisiin todellisuuksiin. Se asemoi ja kiinnittää ihmisiä tiiviisti osaksi ympäristöä, yhteisöjä ja yhteiskuntaa.

Tutkimuspäivien keynote-puhujat ovat Tuija Saresma (Jyväskylän yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto) sekä Sami Sjöberg (Jyväskylän yliopisto).

Haemme nyt päiville esitelmäehdotuksia ja tutkimushanke-esittelyjä, jotka pyydetään lähettämään 8.3.2024 mennessä osoitteeseen https://link.webropolsurveys.com/s/KIRJOcfp. Abstraktien pituus on noin 200 sanaa. Esitelmiä ja tutkimushanke-esittelyjä voi ehdottaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai saamen kielillä. Puhujat voivat osallistua päiville etäyhteyden kautta, mutta esitelmän pitäjien toivotaan ensisijaisesti saapuvan paikalle. Keynote-luentoja voi seurata myös verkossa.

Tutkimuspäivien yhteydessä järjestetään myös perinteinen väitöskirjatyöpaja 22.5.2024. Väitöskirjatyöpajaa koskeva kutsu lähetetään helmikuussa 2024.

Tutkimuspäiville ovat tervetulleita eri tieteenalojen monenkirjavat näkökulmat. Kirjallisuudentutkimuksen lisäksi esitelmät voivat edustaa esimerkiksi taiteiden tutkimuksen, kulttuurintutkimuksen, sukupuolentutkimuksen, filosofian, filologioiden, historiantutkimuksen, kasvatustieteiden tai yhteiskuntatieteiden aloja.

Tutkimuspäivien teemaa voi lähestyä esitelmäehdotuksissa esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

  • luonnon monimuotoisuus, elonkirjo
  • sukupuolten ja seksuaalisuuksien moninaisuus, queer
  • kulttuurien kirjo, kulttuurinen moninaisuus
  • lukevien yhteisöjen kirjo
  • tiedollinen kirjo (ml. alkuperäiskansojen tieto)
  • neurokirjon monet ilmentymät
  • kielten kirjo, monikielisyys kirjallisuudessa ja yhteiskunnassa
  • kirjallisuuden kirjo ja kokeellisuus
  • tekstivälineiden kirjo

Esitelmäabstrakteja voi lähettää myös suoraan seuraaviin työryhmiin, joiden tarkempi kuvaus löytyy dokumentin lopusta:

  1. Kirjo ja moninaisuus kirjallisuushistoriankirjoituksessa (Saija Isomaa)
  2. Suomalaisen sarjakuvan moninainen historia ja nykyisyys (Leena Romu ja Anna Vuorinne)
  3. Essee: näkökulmia lajiin ja sen kirjoittamiseen (Kaisa Kortekallio ja Olli Löytty)
  4. Neurokirjolla kaunokirjallisuudessa (Outi Oja)
  5. Kirjallisuus, kirjoittaminen ja hyvinvointi (Karoliina Maanmieli ja Kaisla Suvanto)
  6. Luova yhteisöllinen kirjoittaminen (Aino-Kaisa Koistinen ja Henna Laininen)
  7. Sukupuolten ja seksuaalisuuksien kirjo (Venla Korhonen ja Kari Silvola)
  8. Kumppanuuslajit (Ate Tervonen ja Kaisa Ahvenjärvi)

Hyväksytyt abstraktit julkaistaan osana konferenssin ohjelmaa. Jos et halua abstraktiasi julkaistavaksi, ilmoita siitä abstraktin lähettämisen yhteydessä.

Tutkimuspäivien järjestämisestä vastaavat Kirjallisuudentutkijain seura ja Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos.

Yhteydenotot ja tiedustelut: kts.kirjo@jyu.fi

 

 

TYÖRYHMÄT / ARBETSGRUPPER / WORKING GROUPS 

 

  1. Kirjo ja moninaisuus kirjallisuushistoriankirjoituksessa

Puheenjohtaja: Saija Isomaa (saija.isomaa@tuni.fi, Tampereen yliopisto, Kirjallisuushistorian tutkimusverkoston koordinaattori)

Kirjallisuushistoriankirjoitus on jatkuvasti moninaistunut sisältöjen, rajausten, metodien ja arvoperustojen suhteen, ja esimerkiksi Suomen kirjallisuuden historiaa on ehditty tarkastella muun muassa nationalismin, transnationalismin, kieli- ja kulttuuriryhmien, sukupuolen ja seksuaalisuuden, luokan, kohderyhmien ja paikallisten identiteettien kannalta sekä erilaisin aikakauteen, poetiikkaan ja aiheisiin perustuvin rajauksin. Kirjallisuuskäsityksen muutos on puolestaan tuonut uusia aineistoja (kuten sarjakuvan ja laulunsanoitukset) kirjallisuushistorian piiriin, ja uusia jäsennysperiaatteita on luotu perinteisten bio-bibliografisten ja huipulta huipulle -tyyppisten jäsennysten rinnalle. 2020-luvulla tutkimuskenttää muuttavat esimerkiksi digitaaliset tutkimusmenetelmät, jotka mahdollistavat teosten etäluennan ja metatietojen hyödyntämisen.

Kutsumme työryhmään esitelmiä, jossa tuodaan esille kirjallisuushistoriallisten aineistojen tai tutkimuksen kirjoa ja moninaisuutta. Teeman mukaisesti toivotamme tervetulleiksi monenlaiset aihepiiriä käsittelevät aiheet mutta erityisesti sellaiset, jotka laajentavat aiempaa kuvaa kirjallisuuden historiallisten ilmiöiden ja niiden tutkimuksen moneudesta. Mitä olisi vielä huomioitava, jotta kuva kirjallisuuden kirjosta täsmentyisi entisestään? Mitä kirjallisuushistoria on ohittanut, ja millaisia uusia metodeja on luotu tarkentamaan käsitystämme kirjallisuudesta?

Työryhmän järjestää Kirjallisuushistorian tutkimusverkosto.

 

  1. Suomalaisen sarjakuvan moninainen historia ja nykyisyys

Puheenjohtajat: Leena Romu (leena.romu@tuni.fi, Tampereen yliopisto) ja Anna Vuorinne (ahvuor@utu.fi, Turun yliopisto)

Sarjakuvan – kuten muidenkin taidemuotojen – historiaa on perinteisesti kirjoitettu enemmistöjen näkökulmista ja esteettisistä arviointiperusteista käsin. Historiankirjoitus on korostanut “suurmiehiä” ja heidän taiteellista tuotantoaan ja jättänyt marginalisoidut ryhmät, kuten naiset, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, etniset vähemmistöt ja kielivähemmistöt vähälle huomiolle. Näin on myös Suomessa, joskin suomalaisen sarjakuvan historia on ylipäänsä vähän tutkittua – alan perusteos on edelleen Heikki Kaukorannan ja Jukka Kemppisen Sarjakuvat vuodelta 1972 (2. painos 1982). Viime vuosina kansainvälinen tutkimus on pyrkinyt moninaistamaan ja laajentamaan käsityksiä sarjakuvan historiasta. Suomalaisen sarjakuvan kohdalla tämä työ on kuitenkin vasta alussa.

Kutsumme työryhmään esitelmiä, jotka tarkastelevat suomalaisen sarjakuvan historiaa ja nykyisyyttä moninaisuuden näkökulmasta. Ensinnäkin olemme kiinnostuneita sarjakuvataiteilijoiden identiteettien moninaisuudesta ja vähemmistöjen roolista suomalaisen sarjakuvan historiassa. Millaiset ovat olleet marginalisoituihin ryhmiin kuuluvien sarjakuvataiteilijoiden mahdollisuudet tehdä sarjakuvaa historian eri vaiheissa? Missä he julkaisseet teoksiaan ja millaisia ne ovat olleet? Toiseksi olemme kiinnostuneita moninaisuuden kuvauksista ja kuvaustavoista sarjakuvassa. Miten erilaisia vähemmistöidentiteettejä ja niiden moninaisia risteymiä on kuvattu ja tuotettu sarjakuvan keinoin? Millaisia visuaalisia, verbaalisia ja kerronnallisia keinoja moninaisten identiteettien ja yhteisöjen esittämiseen on hyödynnetty? Kolmanneksi olemme kiinnostuneita julkaisumuotojen ja -kanavien moninaisuudesta. Millaista sarjakuvaa on ilmestynyt itsenäisten sarjakuvajulkaisujen ja suurten sanoma- ja päivälehtien ulkopuolella? Miten käsitys suomalaisesta sarjakuvasta muuttuu, jos huomio suunnataan lastenlehtiin, pienlehtiin, verkkosarjakuvaan tai muihin kuin suomenkielisiin julkaisuihin?

 

  1. Essee: näkökulmia lajiin ja sen kirjoittamiseen

Puheenjohtajat: Kaisa Kortekallio (kaisa.kortekallio@utu.fi, Turun yliopisto) ja Olli Löytty (olli.loytty@utu.fi, Turun yliopisto)

Essee näyttää syntyvän aina uudestaan. Nykyään se on tärkeä kulttuurisen ja yhteiskunnallisen keskustelun väline. Se lainailee vieruslajeilta ja ponnistaa uusilta alustoilta, ja on siksi kiinnostava osa lajien kirjoa. Toisaalta se saattaa olla leimallisen subjektiivista, toisaalta se taipuu helposti moniääniseen dialogiin. Ilmaisukeinona essee mahdollistaa monenlaiset sisällölliset, tyylilliset ja rakenteelliset kokeilut.

Toivotamme työryhmään tervetulleiksi esitelmiä, joissa esseetä käsitellään osana kirjallista kenttää tai omana genrenään. Yhtä lailla kiinnostuneita olemme myös näkökulmista, joissa esseetä pohditaan (luovan) kirjoittamisen näkökulmasta.

 

  1. Neurokirjolla kaunokirjallisuudessa

Puheenjohtaja: Outi Oja (outi.oja@finska.su.se, Tukholman yliopisto)

Niina Hakalahden Kaleidoskoopin (2021) keskeishenkilö on Johannes, jonka vanhemmat huomaavat pian tämän syntymän jälkeen erilaiseksi kuin muut. Pitkän epätietoisuuden ja vanhempien henkisen romahduksen jälkeen poika saa neurokirjon diagnoosin.

Neurokirjo (neurokirjon monimuotoisuus) viittaa laajaan kirjoon neurologisia eroavaisuuksia, kuten autismi, ADHD, dysleksia ja Touretten syndrooma. Kaunokirjallisuudessa on useita esimerkkejä hahmoista, jotka edustavat neurokirjon ilmentymiä. Kaikilla ei ole neurokirjon diagnooseja, kuten Kaleidoskoopin Johannekselle, mutta voi silti olla mielenkiintoista miettiä, onko Vaahteranmäen Eemelillä ADHD ja onko lukunörtti Hermione Granger autismin kirjolla. Entä kuka on erityisherkkä?

Tarkastelemme työryhmässä erilaisia kaunokirjallisia teoksia, jotka kietoutuvat neurokirjon ilmiöihin, olivatpa ne sitten hahmojen kokemuksia, kerronnan rakenteita tai teemoja. Toivomme työryhmään kaikkia oman elämänsä MacGyvereita ja Peppi Pitkätossuja ratkaisemaan neurokirjon ja kaunokirjallisuuden välistä yhteyttä. Odottamattomatkin tulkinnat ovat tervetulleita!

 

  1. Kirjallisuus, kirjoittaminen ja hyvinvointi

Kirjallisuusterapiatutkijoiden verkosto / yhteyshenkilöt Karoliina Maanmieli (karoliina.t.maanmieli@jyu.fi) ja Kaisla Suvanto

Kutsumme työryhmään eri alojen tutkijoita jakamaan kokemuksiaan ja käsityksiään kirjallisuuden, kirjoittamisen ja hyvinvoinnin suhteesta. Kirjallisuusterapia on laajentunut uusille alueille kuten työhyvinvoinnin edistämiseen tai somaattisten sairauksien psykososiaalisen hoidon menetelmäksi. Työryhmään ovat tervetulleita myös esitelmät, joissa pohditaan kirjallisuuden ja mielenterveyden muita risteymiä. Humanistisella tutkimuksella on tärkeä merkitys sisäisen todellisuuden ja sen järkkymisen kuvaajana: esimerkiksi fiktiivisten tekstien avulla käsitystä todellisuuden kirjosta voidaan laajentaa. Osana työryhmää Kaisla Suvanto ja Sari Kortesoja ohjaavat luontokirjoittamisen työpajan (kesto 2 h).

 

  1. Luova yhteisöllinen kirjoittaminen

Puheenjohtajat: Aino-Kaisa Koistinen (aino-kaisa.koistinen@uniarts.fi, Taideyliopiston Tutkimusinstituutti) ja Henna Laininen (Taideyliopiston Kuvataideakatemia)

Luovalla kirjoittamisella tarkoitetaan yleensä itseilmaisusta kumpuavaa, luovaa tapaa käyttää kieltä vastakohtana asiakirjoittamiselle. Yhteisöllä taas tarkoitetaan yleisesti joukkoa ihmisiä, joita yhdistää jokin elämänmuoto tai päämäärä. Biologiassa yhteisö voi taas muodostua samalla alueella elävistä kasveista tai eläimistä. Tarkoitamme luovalla yhteisöllisellä kirjoittamisella kirjoittamista vuorovaikutuksessa inhimillisten ja/tai ei-inhimillisten yhteisöjen kanssa.

Tavallaan kaikki kirjoittaminen on yhteisöllistä, sillä uudet tekstit sisältävät kaikuja aiemmista ja tulevista teksteistä. Myös kirjoittamisen prosessi on yhteisöllinen, sillä kirjoitamme konkreettisesti toisten, kuten kasvipohjaisista materiaaleista valmistettujen kynän ja paperin, varassa. Kirjoitamme usein myös ajatuksella, että joku toinen lukee tekstin. Tekstejä voi myös tuottaa yhteisöllisin menetelmin tai kirjoittaa vuorovaikutuksessa luonnonprosessien ja ei-inhimillisten olentojen kanssa.

Kutsumme tutkijoita, taiteilijoita, pedagogeja ja muita kiinnostuneita pohtimaan kanssamme, mitä luova yhteisöllinen kirjoittaminen voi olla. Työpaja nojaa taiteelliseen ja tieteelliseen työhömme kirjoittamisen parissa, erityisesti taiteilija-tutkija Henna Lainisen väitöskirjaprojektiin, jossa hän kehittää luovan yhteiskirjoittamisen käsitettä ja menetelmiä. Esitelmät voivat olla kokeellisia ja sisältää esimerkiksi yhdessä kirjoittamista. Työryhmän kieli on suomi.

 

  1. Sukupuolten ja seksuaalisuuksien kirjo

Puheenjohtajat: Venla Korhonen (venla.m.a.korhonen@jyu.fi, Jyväskylän yliopisto) ja Kari Silvola (kari.silvola@jyu.fi, Jyväskylän yliopisto)

Kutsumme työryhmään esityksiä, jotka käsittelevät sukupuolten ja seksuaalisuuksien kirjoa sekä queerin laajaa kenttää kirjallisuudessa, kirjoittamisessa tai laajemmin taiteen kentällä. Fiktiolla on erityislaatuinen mahdollisuus kuvata sukupuolittuneiden ja seksuaalisten kehojen ja identiteettien moninaisuutta. Se muodostaa tilan, jossa voimme kuvitella mahdollisia maailmoja, joissa monenkirjavuus ilmenee, leikkaa ja risteää muun kirjon kanssa tai tulee kohdatuksi reaalimaailmastamme poikkeavalla tavalla.

Työryhmään ovat lämpimästi tervetulleita tutkijat eri aloilta ja akateemisen uran kaikista vaiheista. Tule pohtimaan kanssamme sateenkaaren kaunokirjallista kirjoa! 

 

  1. Kumppanuuslajit

Puheenjohtajat: Ate Tervonen (ate.j.tervonen@jyu.fi, Jyväskylän yliopisto) ja Kaisa Ahvenjärvi (kaisa.ahvenjarvi@jyu.fi, Jyväskylän yliopisto)

Donna Harawayn käsitteet kumppanuuslaji ja yhteismuotoutuminen viittaavat monilajiseen maailmaan, jossa lajit ja erilajiset eläinyksilöt kehittyvät yhdessä ja suhteessa toisiinsa. Käsitteillä on samankaltaisuutta biologian symbioosin käsitteen kanssa, mutta Harawayn käsitteistykset korostavat sitä enemmän muutosta suhteessa. Kumppanuuslajin käsite voi positiivisessa latauksessaan olla harhaanjohtava, sillä se viittaa positiivisten suhteiden lisäsi myös muunlaisiin ja myös negatiivisiin vaikutuksiin, joita lajienvälisillä suhteilla on, kuten koronaviruksen vaikutuksiin ihmisiin tai ihmisten ja susien moniulotteisiin ja ristiriitaisiin suhteisiin.

Työryhmä kutsuu kumppanuuslajiuden äärelle ja pohtimaan erilaisia kumppanuuslajiuden ja yhteismuotoutumisen muotoja, sitä miten kirjallisuus on suhteessa ei-inhimilliseen ja osana suhteellisuuksiemme kehkeytymistä ja myös kriittisyyteen Harawayn ajattelua kohtaan sekä kehittelemään sitä edelleen.

*************************

Litteraturforskningsdagarna 23.–24.5.2024 i Jyväskylä

KIRJO – SPEKTRUM – SPECTRUM

CALL FOR PAPERS: Föredrag, DL 8.3.2024

spektrum

  1. (särskilt fysik) kombination av (regnbågens alla) färger som ligger intill varandra
  2. äv. om fördelning av intensitet på olika frekvenser m.m. hos annan företeelse
  3. äv. bildligt om företeelse som är sammansatt på ett varierat sätt
  4. (speciellt med.) om de olika bakteriearter på vilka ett antibiotikum verkar

Relaterade ord: autismspektrum, mångfald, fördelning, föränderlighet, politiskt spektrum, brokig, brodera

Temat för år 2024 Litteraturforskningsdagar, Kirjo – Spektrum – Spectrum, framhåller mångfald som ett centralt, livsupprätthållande egenvärde. Spektrum betonar det liminala och förhandlingsbara som centrala egenskaper för kulturen och konsten. För att upprätthålla spektrum förutsätts en ständig förmåga att anpassa sig till föränderliga lokala sanningar och verkligheter. Spektrum positionerar och förankrar människor i miljöer, sammanhang och samhällen.

Keynote-talarna är Tuija Saresma (Jyväskylä universitet och Östra Finlands universitet) och Sami Sjöberg (Jyväskylä universitet).

Nu söker vi föredragförslag och förslag till projektpresentationer. Skicka ditt förslag senast 8 mars 2024 till adressen https://link.webropolsurveys.com/s/KIRJOcfp. Längden på abstrakten är cirka 200 ord. Föredrag kan hållas på finska, svenska, engelska eller samiska. Föredragshållare kan delta på distans, men önskas i första hand anlända på plats. Keynote-föreläsningar kan också följas online.

I samband med forskardagarna anordnas även den traditionsenliga doktorandsworkshoppen den 22.5.2024. CFP för doktorandworkshoppen kommer att skickas i februari 2024.

Forskningsdagarna välkomnar ett brett spektrum av perspektiv från olika discipliner. Förutom litteraturstudier kan föredrag representera områden som konstvetenskap, kulturvetenskap, genusvetenskap, filosofi, filologi, historia, pedagogik eller samhällsvetenskap.

Temat för forskningsdagarna kan i fördragsförslagen behandlas till exempel ur följande perspektiv:

  • mångfald i naturen
  • mångfald inom genus och sexualitet, queer
  • kulturell mångfald, kulturella spektrum
  • läsgemenskapers mångfald och spektrum
  • kunskapsspektrum (inkl. ursprungsbefolkningars kunskap)
  • neurodiversitet och neurospektrats mångfald
  • språkliga spektrum, flerspråkighet i litteraturen och samhället
  • litteraturens spektrum och litterära experiment
  • textuella och mediala spektrum

Abstract kan också skickas direkt till följande arbetsgrupper, som beskrivs närmare i slutet av dokumentet:

  1. Kirjo ja moninaisuus kirjallisuushistoriankirjoituksessa (Saija Isomaa)
  2. Suomalaisen sarjakuvan moninainen historia ja nykyisyys (Leena Romu ja Anna Vuorinne)
  3. Essee: näkökulmia lajiin ja sen kirjoittamiseen (Kaisa Kortekallio ja Olli Löytty)
  4. Neurokirjolla kaunokirjallisuudessa (Outi Oja)
  5. Kirjallisuus, kirjoittaminen ja hyvinvointi (Karoliina Maanmieli ja Kaisla Suvanto)
  6. Luova yhteisöllinen kirjoittaminen (Aino-Kaisa Koistinen ja Henna Laininen)
  7. Sukupuolten ja seksuaalisuuksien kirjo (Venla Korhonen ja Kari Silvola)
  8. Kumppanuuslajit (Ate Tervonen ja Kaisa Ahvenjärvi)

Godkända abstract kommer att publiceras som en del av konferensprogrammet. Om du inte vill att ditt abstract publiceras, vänligen ange detta när du skickar in ditt abstract.

Forskningsdagarna ordnas av Litteraturforskarsällskapet och Institutionen för musik, konst och kultur vid Jyväskylä universitet.

Kontakt och frågor: kts.kirjo@jyu.fi

*************************

The Finnish Literary Research Society’s annual conference May 23–24, 2024 in Jyväskylä

KIRJO – SPEKTRUM – SPECTRUM

CALL FOR PAPERS, DL March 8, 2024

spectrum /ˈspɛktrəm/

  1. (physics)
    A band of colours, as seen in a rainbow, produced by separation of the components of light by their different degrees of refraction according to wavelength
  2. used to classifysomething in terms of its position on a scale between two extreme points “the left or the right of the political spectrum”
  3. (figurative)
  4. A wide range, diversity, life in all its variety, diversity of gender and sexualities, neurodiversity. “full spectrum of emotions”

Related words: range, gamut, sweep, scope, span, scale, variety

The theme for the Literary Research Society’s annual conference in 2024, Kirjo – Spektrum – Spectrum emphasizes diversity as a central intrinsic value that sustains life. Negotiation and boundary-setting are central characteristics of culture and art in connection with diversity. Maintaining diversity requires a continuous ability to adapt to changing local realities. It positions and attaches individuals firmly to the environment, communities, and society.

The keynote speakers are Tuija Saresma (Jyväskylä University and University of Eastern Finland) and Sami Sjöberg (Jyväskylä University).

We are now calling for proposals for a paper or research project presentation. Please submit your proposal by March 8, 2024, to the address https://link.webropolsurveys.com/s/KIRJOcfp. The length of the abstract is approximately 200 words. Presentations can be held in Finnish, Swedish, English, or Saami languages. Speakers can participate remotely, but it is preferred that presenters arrive on site. Keynote lectures can also be followed online.

In connection with the conference, a traditional dissertation workshop will also be held on May 22, 2024. The call for the dissertation workshop will be sent out in February 2024.

The conference welcomes diverse perspectives from various fields of science. In addition to literary research, presentations can represent areas such as arts, cultural studies, gender studies, philosophy, philology, history, educational sciences, or social sciences.

You can approach the theme of the Literary Research Society’s annual conference in paper proposals from various perspectives, including:

  • The biodiversity of nature, the diversity of life
  • The diversity of genders and sexualities, queer
  • The diversity of cultures, cultural diversity
  • The diversity of reading communities
  • Cognitive diversity (including indigenous knowledge)
  • The many manifestations of neurodiversity
  • The diversity of languages, multilingualism in literature and society
  • The diversity of literature and experimentation
  • The diversity of textual tools

You can also apply to one of the following working groups (a comprehensive introduction into the working groups at the end of this document):

  1. Kirjo ja moninaisuus kirjallisuushistoriankirjoituksessa (Saija Isomaa)
  2. Suomalaisen sarjakuvan moninainen historia ja nykyisyys (Leena Romu ja Anna Vuorinne)
  3. Essee: näkökulmia lajiin ja sen kirjoittamiseen (Kaisa Kortekallio ja Olli Löytty)
  4. Neurokirjolla kaunokirjallisuudessa (Outi Oja)
  5. Kirjallisuus, kirjoittaminen ja hyvinvointi (Karoliina Maanmieli ja Kaisla Suvanto)
  6. Luova yhteisöllinen kirjoittaminen (Aino-Kaisa Koistinen ja Henna Laininen)
  7. Sukupuolten ja seksuaalisuuksien kirjo (Venla Korhonen ja Kari Silvola)
  8. Kumppanuuslajit (Ate Tervonen ja Kaisa Ahvenjärvi)

Please note that the accepted abstracts will be published on the conference web page. Please

inform us if you do NOT wish your abstract to be published.

The Literary Research Society’s annual conference is organized by the Literary Research Society and the Department of Music, Art, and Culture Research at the University of Jyväskylä.

For inquiries and further information, please contact: kts.kirjo@jyu.fi