Kirjallisuudentutkimuksen päivät 2023: Kokemus/Erfarenhet/Experience

4.–5.5.2023 Turun yliopisto & Åbo Akademi

Esitelmäkuulutus – Kirjallisuudentutkimuksen päivät 2023

Kirjallisuudentutkimuksen päivät 2023: Kokemus/Erfarenhet/Experience
4.–5.5. 2023 Turun yliopisto & Åbo Akademi

Vuoden 2023 Kirjallisuudentutkimuksen päivät järjestetään 4.–5.5. Turussa. Esiseminaarina pidetään 3.5. väitöskirjatyöpaja, jonka kutsu lähetetään erikseen. Päivien teemana on KOKEMUS. Päivät toteutetaan hybridimuotoisina.

Keynote-puhujat:
Colin Davis – Royal Holloway, University of London
Viola Parente-Čapková – Turun yliopisto
Lovisa Andén – Åbo Akademi & Uppsala Universitet

Tervetuloa Kirjallisuudentutkimuksen päiville 2023 Turkuun (Turun yliopisto ja Åbo Akademi). Nyt haemme päiville esitelmäehdotuksia ja tutkimushanke-esittelyjä. Kutsumme esityksiä kaikilta kiinnostuneilta yli oppiainerajojen. Esitysabstrakteja ja tutkimushanke-esittelyjä pyydetään lähettämään viimeistään 24.2. osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com. Esityksiä voi ehdottaa suomeksi, ruotsiksi, saamen kielillä ja englanniksi.

Kokemus teemana mahdollistaa monitieteisen lähestymisen kirjallisiin kulttuureihin. Toivommekin kirjallisuudentutkimuksen, kulttuurintutkimuksen, filologioiden, kasvatustieteiden, historiantutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen sekä monen muun alan näkökulmien rikastuttavan kuvaamme kokemuksesta ja kokemuksen merkityksestä kirjallisuudelle ja sen tutkimukselle ja ymmärtämiselle. Niin filosofiset ja teoreettis-metodologiset kuin kirjallisuusanalyysiin keskittyvät ja eri alojen näkökulmista ammentavat esitelmäehdotukset ovat lämpimästi tervetulleita. Konferenssi on avoin myös tutkimushankkeiden esittelyille sekä teeman ulkopuolisille esitelmille.

Kirjallisuus on kautta aikojen käsitellyt ihmisen maailmassa olemisen kokemusta. Ajatus kokemuksen olennaisuudesta kirjallisuudelle ja sen ymmärtämiselle on noussut viime vuosikymmenien kirjallisuudentutkimuksessa yhä keskeisempään asemaan. Kokemus käsitteenä sisällytetään implisiittisesti moniin tutkimuksen peruskäsitteisiin – tieto, mimesis, affekti, trauma, identiteetti – tai tuodaan ristivalotukseen niiden kanssa. Usein kirjailijoiden ajatellaan paitsi ammentavan omasta elämänkokemuksestaan myös tutkivan erilaisia kokemusmaailmoja, jotka kytkeytyvät eri tavoin lukijoiden kokemuksiin ja saattavat esimerkiksi auttaa sanallistamaan tiettyjä kokemuksia tai kuvittelemaan omasta poikkeavia kokemisen tapoja.

(Kirjallis)filosofiselta kannalta tarkasteltuna kokemusta voidaan pitää ajattomana aiheena ja kysymyksenä, mutta tunnekokemusta korostavassa nykykulttuurissamme kokemuksen tutkimuksellinen pohdinta saa merkityksensä myös ajankohtaisuudestaan. On perusteltua ajatella, että erityinen perehtyminen kokemuksen käsitteeseen – tarkentaminen, avartaminen ja kritiikki – avaa uusia ja yllättäviä näkökulmia niin kirjallisuudentutkimukselle kuin muillekin tieteenaloille. Tarpeen on myös pohtia, miten eri kirjallisuudentutkimuksen suuntauksissa ymmärretään kokemuksen käsite. Miten esimerkiksi kognitiivinen, fenomenologis-hermeneuttinen ja uusmaterialistinen kokemuksen käsite eroavat toisistaan? Miten eri suuntauksissa ymmärretään kokemuksen suhde historiaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan?

Esitysabstrakteissa konferenssin teemaa voi lähestyä esimerkiksi seuraavista suunnista:

  • lukemisen kokemukset / kirjallisuus yhtenä kokemuksen muotona
  • tekijän/lukijan kokemus
  • kirjallisuus ja kieli kokemuksen kuvaamisessa
  • kokemuksen sukupuolittuneisuus kirjallisuudessa
  • kokemus, luokka ja sosioekonominen asema kirjallisuudessa
  • kokemus ja kertomuksen tutkimus
  • kokemus kirjallisuusteoreettiselta kannalta
  • kokemus ja aika
  • kokemuksen kulttuurinen ja historiallinen välittyneisyys
  • kokemus ja ruumiillisuus
  • kokemus ja vähemmistökirjallisuudet
  • ei-inhimilliset kokemukset ja niiden tavoittaminen kirjallisuuden ja sen tutkimuksen keinoin
  • elämänkokemus ja kirjallisuus

Esitysabstrakteja voi tarjota myös suoraan seuraaviin työryhmiin (kunkin työryhmän laaja kuvaus löytyy tämän tiedoston lopusta):

  1. Kirjallisuushistorian uudistuvat metodit (Saija Isomaa, Kati Launis, Viola Parente-Čapková, Asko Nivala)
  2. Kulttuurinen mielenterveystutkimus: kokemuksia mielen säröistä (Saara Jäntti, Sari Kuuva, Karoliina Maanmieli)
  3. Kirjallisuus, kokemus ja kone (Tuuli Hongisto, Hanne Juntunen)
  4. Masennus ja kirjallisuus (Tommi Hjelt, Jaakko Vuori)
  5. Sukupuolet, seksuaalisuudet ja kokemus kirjallisuudessa ja kirjallisuudentutkimuksessa (Elsi Hyttinen, Kaisa Ilmonen, Joonas Säntti)
  6. Eläimelliset kokemukset ja kriittinen eläintutkimus (Marianna Lammi, Lotta Luhtala, Helinä Ääri)
  7. Autofiktion kokemukset (Mika Hallila, Heta Marttinen)

Teemaan sopivia esitysabstrakteja ja tutkimushanke-esittelyjä pyydetään lähettämään viimeistään 24.2. osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com. Myös teeman ulkopuoliset esitykset ovat mahdollisia. Esityksiä voi ehdottaa suomeksi, ruotsiksi, saamen kielillä ja englanniksi.

Esitelmäehdotukseen tulee sisältyä esitelmän otsikko, enintään 300 sanan mittainen tiivistelmä sekä esitelmänpitäjän nimi ja yhteystiedot. Jos haluat esityksesi johonkin jo tarjolla olevista työryhmistä, mainitse työryhmä (numero) jo sähköpostin aihekentässä. Seminaarin järjestelytoimikunta muodostaa yksittäisistä esitelmäehdotuksista temaattisia työryhmiä.

Tutkimushanke-esittelyehdotukseen tulee sisältyä lyhyt, enintään 300 sanan mittainen esittely hankkeesta, josta käyvät ilmi vähintäänkin hankkeen keskeinen sisältö, tavoitteet, toteuttaminen sekä sen jäsenten nimet ja yhteystiedot.

Teeman ulkopuolinen esitelmäehdotus. Yksittäisten esitelmien ei tarvitse kytkeytyä päivien pääteemaan, vaan ohjelma on avoin myös muille tutkimusaiheille. Tällaiset ehdotukset tehdään samoilla periaatteilla kuin yllä on esitetty.

Hyväksytyt abstraktit julkaistaan osana konferenssin ohjelmakirjasta. Jos et halua abstraktiasi julkaistavaksi, ilmoita siitä abstraktin lähettämisen yhteydessä.

Kirjallisuudentutkimuksen päivien järjestämisestä vastaavat Turun yliopiston Kirjallisuuden oppiaineet & Åbo Akademi ja Kirjallisuudentutkijain Seura (KTS).

Yhteydenotot: ktsseminaari@gmail.com

På svenska

CALL FOR PAPERS: Föredrag
Litteraturforskningsdagarna 2023: Kokemus/Erfarenhet/Experience
4.–5.5 2023 Turun yliopisto & Åbo Akademi

Litteraturforskningsdagarna 2023 ordnas 4.–5.5 i Åbo. Förseminarium ordnas 3.5 i form av en doktorandworkshop. Årets tema är ERFARENHET. Dagarna ordnas i hybridformat.

Nu efterlyser vi förslag på föredrag till Litteraturforskningsdagarna. Föredragabstractets längd är max 300 ord. Skicka ditt föredragförslag senaste 24.2.2023 till adressen ktsseminaari@gmail.com.

Keynote-talare:
Colin Davis – Royal Holloway, University of London
Viola Parente-Čapková – Turun yliopisto
Lovisa Andén – Åbo Akademi & Uppsala Universitet

Temat erfarenhet öppnar upp en tvärvetenskaplig ingång till litterära kulturer. Vi hoppas att litteraturvetenskapliga, kulturvetenskapliga, filologiska, pedagogiska, historievetenskapliga, genusvetenskapliga och andra perspektiv ska berika bilden av erfarenhet och erfarenhetens betydelse för hur vi förstår och forskar om litteratur. Filosofiska, metodologiska och andra synvinklar är varmt välkomna, såväl som föredrag om andra teman. Det är också möjligt att presentera forskningsprojekt under konferensen.

Litteratur har genom tiderna behandlat människans erfarenheter, upplevelser och varande i världen. Tanken om upplevelsens relevans i litteraturen har under de senaste årtiondena intagit en mer central ställning inom litteraturvetenskapen. Utöver dess status som ett självständigt koncept, ingår erfarenhet implicit i många forskningsområdens grundläggande begrepp – kunskap, mimesis, affekt, trauma, identitet. Författare uppfattas skriva inte bara utifrån sina egna livserfarenheter utan de undersöker också andra erfarenhetsvärldar, vilka på olika sätt kopplar till läsarnas erfarenheter och bidrar till att verbalisera, beskriva och adressera andra erfarenheter än den egna.

Ur en (litteratur)filosofisk synvinkel kan erfarenhet betraktas som ett tidlöst ämne och fråga, men forskning kring erfarenhet aktualiseras också i vår samtida kultur, vilken tenderar att betona emotionella upplevelser. Det är befogat att anta att en närmare blick på erfarenhet som begrepp – definierande, breddande och kritisk – kan öppna nya och överraskande perspektiv inom såväl litteraturvetenskapen som andra vetenskapsgrenar. Avsikten är också att undersöka hur olika inriktningar inom litteraturvetenskapen förstår begreppet erfarenhet. Hur skiljer sig till exempel kognitiva, fenomenologisk-hermeneutiska och nymaterialistiska erfarenheter från varandra? Hur förstår olika inriktningar erfarenhetens förhållande till historia, kultur och samhälle?

Konferensens tema kan undersökas ur till exempel följande synvinklar:

  • Läsning/skrivande som erfarenhet
  • Författarens/läsarens erfarenhet
  • Beskrivning av erfarenheter i litteratur och språk
  • Upplevelser av kön i litteraturen
  • Erfarenhet, klass och socioekonomisk ställning i litteraturen
  • Narratologi och erfarenhet
  • Erfarenhet i form av litteraturteori
  • Erfarenhet och tid
  • Förmedling av kulturell och historisk erfarenhet
  • Erfarenhet och kroppslighet
  • Erfarenhet och minoritetslitteratur
  • Icke-mänskliga erfarenheter i litteratur och forskning
  • Livserfarenhet och litteratur

ARBETSGRUPPER:

Abstract kan skickas direkt till följande arbetsgrupper (närmare beskrivning av arbetsgrupperna hittas längst ner på sidan):

  1. Utvecklingen av litteraturhistoriska metoder (Saija Isomaa, Kati Launis, Viola Parente-Čapková, Asko Nivala)
  2. Kulturell mentalhälsoforskning: erfarenheter av mental ohälsa (Saara Jäntti, Sari Kuuva, Karoliina Maanmieli)
  3. Litteratur, erfarenhet, maskin (Tuuli Hongisto, Hanne Juntunen)
  4. Depression och litteratur (Tommi Hjelt, Jaakko Vuori)
  5. Kön, sexualiteter och erfarenhet i litteratur och dess forskning (Elsi Hyttinen, Kaisa Ilmonen, Joonas Säntti)
  6. Djurlighet, icke-mänskliga upplevelser och kritiska djurstudier (Marianna Lammi, Lotta Luhtala, Helinä Ääri)
  7. Erfarenheter av/i autofiktion (Mika Hallila, Heta Marttinen)

Föredragförslagen skickas senast 24.2.2023 till ktsseminaari@gmail.com. Arbetsgrupperna kan hållas på finska, svenska, engelska eller samiska. Call for papers för doktorandworkshopen skickas i januari 2023.

Föredragsabstract ska innehålla föredragets rubrik, en beskrivning om max 300 ord samt föredragshållarens namn och kontaktuppgifter. Om du önskar hålla föredraget i någon av de existerande arbetsgrupperna, meddela arbetsgruppen (och dess nummer) i rubriken till ditt e-postmeddelande. Seminariets organisationskommitté samlar individuella abstract till tematiska arbetsgrupper.

Förslag till presentationer av forskningsprojekt ska innehålla en max 300 ord lång beskrivning av forskningsprojektet. Beskrivningen bör innehålla projektets centrala innehåll, målsättningar och planer för förverkligande, samt projektmedlemmarnas namn och kontaktinformation.

Föredragsabstract utan anknytning till temat. Presentationer av forskningsprojekt eller individuella föredrag måste inte knyta an till seminariets huvudtema utan programmet är öppet även för andra forskningsområden. Föredrag utan anknytning till temat följer samma instruktioner som för temaanknutna abstract.

Observera att godkända abstract publiceras som en del av konferensens program. Om du inte vill att ditt abstract publiceras, meddela det då du skickar in abstractet.

Litteraturforskningsdagarna ordnas av Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden ja yleisen kirjallisuustieteen oppiaineet, Litteraturvetenskapen vid Åbo Akademi och Litteraturforskarsällskapet i Finland (KTS). Varmt välkommen att dela erfarenheter med oss!

Kontakt: ktsseminaari@gmail.com

In English

CALL FOR PAPERS
The Finnish Literary Research Society’s Annual Conference 2023: Kokemus/Erfarenhet/Experience
4.–5.5.2023 University of Turku & Åbo Akademi

The 2023 annual conference of the Finnish Literary Research Society will be organized 4–5 May in Turku. The conference is a hybrid event. A dissertation workshop for doctoral students will be held on May 3rd. The theme of the conference is EXPERIENCE.

Keynotes:
Colin Davis – Royal Holloway, University of London
Viola Parente-Čapková – University of Turku
Lovisa Andén – Åbo Akademi & Uppsala University

This is a call for papers. The abstract should be no longer than 300 words. Please send your proposal by February 24th 2023 to ktsseminaari@gmail.com.

The theme experience enables cross- and interdisciplinary approaches to literary cultures. We warmly welcome papers from the fields of literary studies, cultural studies, philology, pedagogy, history, gender studies and any others to bring their own contributions to our shared understanding of the meaning of experience to literature and its scholarly enquiry. Philosophical, methodological, and other approaches are welcome, as well as papers on other themes. The conference is also open to research project presentations.

Throughout different eras, literature has addressed the experience of being in the world. During the last few decades, the notion of experience being crucial to literature and its understanding has become one of the focal points of literary studies. A frequently utilized concept in its own right, in criticism experience is implicitly included in many other concepts – knowledge, mimesis, affect, trauma, identity, etc. Not only are authors thought to draw on their own life experiences but to explore manifold worlds of experience which become linked to readerly experiences in various ways, offering opportunities for verbalizing one’s own experiences and imagining other ways of experiencing.

From a (literary-)philosophical standpoint, experience may be viewed as a universal and timeless point of discussion. On the other hand, the foregrounding of emotional experience in contemporary culture provides another source for the topicality of the subject. We thus have grounds to think that focusing on the concept of experience will open new avenues of thought for literary studies and other fields of inquiry. Moreover, comparing understandings of the concept of experience within different theoretical orientations may be viewed as a matter of equal importance. How do, for example, cognitive, hermeneutic phenomenological, and new materialistic concepts of experience differ? How is the relationship between experience and history, culture, and society understood within different theoretical frameworks?

Approaches to experience might include but are not limited to the following:

  • experiences of reading / literature as a form of experience
  • the author’s / reader’s experience
  • literature and language as tools for describing experience
  • the gender experience in literature
  • experience, class, and socioeconomic status
  • narrative studies and experience
  • experience in literary theory
  • experience and time
  • experience as mediated by culture/history
  • corporeality / the body and experience
  • minority literatures and experience
  • non-human experiences in literature and criticism
  • life experience and literature

Or you can apply to a working group (a comprehensive introduction into the working groups in the end of this document):

  1. New methods in literary history (Saija Isomaa, Kati Launis, Viola Parente-Čapková, Asko Nivala)
  2. Cultural mental health research: experiences of mental health disorders (Saara Jäntti, Sari Kuuva, Karoliina Maanmieli)
  3. Literature, experience, machine (Tuuli Hongisto, Hanne Juntunen)
  4. Literature and Depression (Tommi Hjelt, Jaakko Vuori)
  5. Genders, sexualities, and experience in literature and literary studies (Elsi Hyttinen, Kaisa Ilmonen, Joonas Säntti)
  6. Animality, Non-Human Experiences and Critical Animal Studies (Marianna Lammi, Lotta Luhtala, Helinä Ääri)
  7. Experiences in/of Autofiction (Mika Hallila, Heta Marttinen)

Please submit your proposal for a paper or research project presentation by February 24th to ktsseminaari@gmail.com. The abstract should be no longer than 300 words. If applying to an existing working group, please name the group in the heading of your email that includes the proposal. The organizing committee will form thematic working groups of individual papers not applying to a specific existing working group. The language of the paper or project presentation can be Finnish, Swedish, Sami, or English.

Research project presentation abstracts should, also, be max 300 words. The abstract should include information about the subject of the project, its aims and execution, and the names of the participating researchers together with contact details.

For papers in the conference, it is not necessary to elaborate on the main theme of the conference but the program of the conference is open to other subjects, too. When making a proposal non-related to the main theme, the more general guidelines above should, however, be followed.

Please note that the abstracts sent will be published on the conference web page. Please inform us if you do NOT wish your abstract to be published.

A CFP for dissertation workshop for doctoral students will open later.

The Finnish Literary Research Society’s annual conference is organized by the literary studies programmes at the University of Turku & the Comparative Literature Department at Åbo Akademi in collaboration with The Finnish Literary Research Society (KTS). We warmly welcome You to share the experience with us!

… … …

Työryhmät / Arbetsgrupper / Workshops

  1. Työryhmä/Arbetsgrupp/Workshop

Kirjallisuushistorian uudistuvat metodit

Työryhmässä pohditaan kirjallisuushistorian uudistuvia metodeja: historiallista poetiikkaa, digitaalisten menetelmien ja aineistojen tarjoamia mahdollisuuksia, ylirajaista naiskirjallisuuden vastaanottotutkimusta ja kirjallista kartografiaa. Miltä Suomen kirjallisuus näyttää kansainvälisessä poeettisessa vertailussa? Miten aiempi käsityksemme kirjallisuushistoriasta muuttuu, kun tähän asti tuntematon kaunokirjallisuus louhitaan esiin tietokoneavusteisesti, digitaalisia aineistoja ja metodeja hyödyntäen? Entä miltä kirjallisuushistoria näyttää, kun sitä tutkitaan naiskirjailijoiden vastaanoton, naisten kulttuurisen toimijuuden ja naisten välisten verkostojen näkökulmasta? Mitä maantieteellisiä alueita eri aikojen kirjallisuudessa on kuvattu ja miten? Millaisen kuvan uudet algoritmiset menetelmät rakentavat kirjallisuuden tilallisuudesta? Työryhmässä on neljä valmista alustusta aihepiiriä parhaillaan tutkivilta projekteilta (ks. nimet ja linkit alla). Tällä kuulutuksella haemme keskustelukumppaneiksi vielä kahta kirjallisuushistoriaan liittyvää alustusta. Tervetuloa mukaan työryhmään!

Työryhmän vetäjinä toimivat:

Saija Isomaa (saija.isomaa@tuni.fi): Suomen kirjallisuuden historiallinen poetiikka: https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/suomen-kirjallisuuden-historiallinen-poetiikka
Kati Launis (kati.launis@uef.fi): Digitaaliset menetelmät Suomen kirjallisuushistorian uudistajina: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/projektit/digitaaliset-menetelmat-kotimaisen-kirjallisuushistorian-uudistajana
Asko Nivala (aeniva@utu.fi): Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940: http://atlas.utu.fi/
Viola Parente-Čapková (viocap@utu.fi): Tekstit liikkeessä: Naiskirjailijoiden tuotannon vastaanotto Suomessa ja Venäjällä 1840–2020: https://tekstitliikkeessa.com/tekstit-liikkeessa/

New methods in literary history

The aim of the working group is to offer reflections on new and developing methods in literary history: new approaches to historical poetics, possibilities offered by working with digital methods and digitized material, including studies in transnational reception of women’s writing and in literary cartography. What does literature of Finland look like within the framework of transnational comparative poetics? How does our understanding of literary history changes as a result of digital text mining, using digitized material and digital repositories? How does literary history appear to us when we look at it from the “reception end”, namely reception of women’s writing, highlighting women’s agency and women’s networks? Which geographical areas have been depicted in literature in various times and in which way? What kind of picture of literary spatiality gets constructed by the new algorithmic methods? The working group includes four papers by projects working on these themes (see the names and links below). We are looking for two more contributions on literary history and its methodology.

The working group is chaired by:

Saija Isomaa (saija.isomaa@tuni.fi): The historical poetics of Finnish literature: https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/suomen-kirjallisuuden-historiallinen-poetiikka
Kati Launis (kati.launis@uef.fi): Digital History for Literature i Finland: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/projektit/digitaaliset-menetelmat-kotimaisen-kirjallisuushistorian-uudistajana
Asko Nivala (aeniva@utu.fi): Atlas of Finnish literature 1870–1940: http://atlas.utu.fi/
Viola Parente-Čapková (viocap@utu.fi): Texts on the move: Reception of women’s writing in Finland and Russia 1840–2020: https://tekstitliikkeessa.com/tekstit-liikkeessa/

2. Työryhmä/Arbetsgrupp/Workshop

Kulttuurinen mielenterveystutkimus: kokemuksia mielen säröistä

Mielenterveyteen ja sairauteen liittyvät rajat, niiden määrittely ja hoitokeinot ovat kulttuurisidonnaisia ja historiallisesti muuttuvia. Kulttuurinen mielenterveystutkimus tarkastelee käsityksiä mielen terveydestä ja sairaudesta, hyvinvoinnista ja pahoinvoinnista, normaaliudesta ja poikkeavuudesta sekä sitä, miten näitä on tuotettu kielessä, taiteissa ja kulttuurisissa käytänteissä. Kirjallisuus ja kertomukset ovat keskeisiä paikkoja, joissa käsityksiä ja kokemuksia mielenterveydestä jaetaan. Kutsumme työryhmään eri alojen, kuten eri taiteenalojen, kulttuurin, lääketieteen ja yhteiskuntatieteiden eri vaiheissa olevia tutkijoita jakamaan kokemuksiaan ja käsityksiään mielenterveyden järkkymisen ja traumakokemusten fiktiivisten ja omaelämäkerrallisten kertomusten tutkimisesta.

Humanistisella tutkimuksella on tärkeä merkitys sisäisen todellisuuden ja sen järkkymisen kuvaajana. Usein ajatellaan, että särkyvä mieli pakenee jaettua todellisuutta, mutta esimerkiksi fiktiivisten tekstien avulla käsitystä todellisuudesta voidaan myös laajentaa. Kirjallisuus osallistuu mielenterveydestä ja sairaudesta käytävään keskusteluun: se voi haastaa muun muassa diagnostista kulttuuria tai vahvistaa sitä.

Työryhmäesitykset voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja: mielen sairautta koskevien ja traumakokemuksia kuvaavien tekstien tutkimus, kirjallisuusterapia ja terapeuttiset käytännöt, autoetnografia, diagnostinen kulttuuri ja kulttuurin diagnostisoituminen, kirjallisuus ja medikalisaatio, hyvinvointikulttuurit sekä aihepiiriin liittyvät representaatiot, narratiivit ja diskurssit, mielenterveyskäsitysten kulttuuriset kontekstit, kokemusten ruumiillisuus ja affektit, ylisukupolvisuus, kulttuurinen psykiatria ja narratiivinen lääketiede.

Työryhmään voi tarjota suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä esitelmiä.

Työryhmän järjestävät FT Saara Jäntti (saara.j.jantti@jyu.fi), FT Sari Kuuva (sari.a.kuuva@jyu.fi) ja FT Karoliina Maanmieli (karoliina.t.maanmieli@jyu.fi) Jyväskylän yliopistosta.

3. Työryhmä/Arbetsgrupp/Workshop

Kirjallisuus, kokemus ja kone

Työryhmässä keskitymme pohtimaan koneen, kirjallisuuden ja kokemuksen nivelkohtia. Millaista on tutkia kirjallisuuteen välittyneitä kokemuksia koneellisesti? Millaisen lukukokemuksen koneellisesti tuotettu teksti voi saada aikaan? Entä kuinka kirjoittajat ja lukijat yrittävät lähestyä koneellista ei-inhimillistä kokemusta fiktion keinoin?

Digitalisaation ja jatkuvasti kehittyvien teknologioiden myötä luemme yhä enemmän digitaalisesti välitettyä tai jopa koneellisesti tuotettua kirjallisuutta. Tietokoneavusteisen kirjoittamisen yleistyessä ja digitaalisilla alustoilla tapahtuvan vuorovaikutuksen myötä toimimme myös enenevässä määrin yhteistyössä koneiden kanssa niin lukijoina kuin kirjoittajina. Työryhmässä tämän kehityksen vaikutuksia lukemisen ja kirjoittamisen kokemuksiin voi tarkastella moninaisin kirjallisuudentutkimuksen, mediatutkimuksen ja pelitutkimuksen keinoin.

Koneen ja kokemuksen yhtymäkohtaa voi lähestyä myös menetelmien kautta. Tällöin kysymykseen tulee, kuinka kokemuksen kaltainen laadullinen ja monitahoinen ilmiö voidaan määritellä siten, että sen voi tehdä tietokoneelle “näkyväksi”, määrälliseksi ilmiöksi.

Toivotamme tervetulleeksi työryhmään monenlaiset teknologiaa hyödyntävät lähestymistavat kokemukseen kirjallisuudessa. Paneelin esityksissä voidaan käsitellä esimerkiksi:

  • Kokemuksen tutkimista laskennallisin menetelmin
  • Koneellisesti tuotettujen tekstien lukemisen kokemusta
  • Ei-inhimillisten koneellisten kokemusten kuvausta kirjallisuudessa
  • Kirjallisuuden lukemisen kokemuksen tutkimista laskennallisilla tai muilla koneavusteisilla menetelmillä (esim. silmäliikekameratutkimus)
  • Digitaalisen kirjallisuuden ja digitaalisessa muodossa olevan kirjallisuuden lukukokemuksia (esim. e-kirjojen ja äänikirjojen lukukokemukset)

Puheenjohtajat:
Tuuli Hongisto (tuuli.hongisto@helsinki.fi)
Hanne Juntunen (hanne.juntunen@tuni.fi)

Literature, experience, machine

In this work group, we focus on the intersections of machines, literature, and experience. How can we approach literarily mediated experiences via machinic methods? What kinds of reading experiences machine-engendered texts create? How do readers and writers seek to understand and represent nonhuman machine experiences in and through fiction?

We are increasingly engaging with digitally mediated and even machine-produced literature in our increasingly digitized society. We increasingly both read and write with machines as consumers and creators of machine-enabled types of textual production. We welcome researchers from a variety of fields, ranging from literary to media to game studies among others, to analyse the effect this trend has on experiences of reading and writing literature.

The confluence of computation and experience can also be approached through research methods. From this point of view, the question is how a qualitative and multifaceted phenomenon like experience can be defined in such a way that it can be made into a quantitative phenomenon that is “visible” to a computer.

We welcome a wide range of technology-related approaches to the experience in literature to the working group. The panel’s presentations can cover, for example:

  • Exploring experience with computational methods
  • Experience of reading computer-generated texts
  • Descriptions of non-human machine experiences in literature
  • Research on the experience of reading using computational or other machine-assisted methods (e. g. eye-tracking camera research)
  • Reading experiences of digital literature and literature in a digital form (e.g. reading experiences of e-books and audio books)

Tuuli Hongisto (tuuli.hongisto@helsinki.fi)
Hanne Juntunen (hanne.juntunen@tuni.fi)

4. Työryhmä/Arbetsgrupp/Workshop

Masennus ja kirjallisuus

Useat tutkijat ovat kutsuneet masennusta 2000-luvun aikakausisairaudeksi. Esimerkiksi filosofi Byung-Chul Hanin mukaan jokaisella historiallisella aikakaudella on omat aikakausisairautensa, jotka määrittävät sen itseymmärrystä. Siinä missä 1900-lukua leimasivat bakteriologiset sairaudet kuten tuberkuloosi, alkavaa vuosituhatta määrittävät ”neuraaliset häiriöt”: ADHD, burnout-syndrooma ja masennus. Jälkimmäisistä erityisesti masennus on ollut niin julkisen keskustelun kuin lääketieteellisten interventioidenkin kohteena.

”Aikakausisairautta” ei kuitenkaan pidä ymmärtää pelkästään tietyn sairauden tilastolliseksi vallitsevuudeksi. 1900-luvun alussa tuberkuloosissa kiteytyivät länsimaisen kulttuurin ristiriidat vertauskuvan muodossa. Mikäli Hanin väite pitää paikkansa, sama pätee masennukseen. Masennus saattaa olla jaettu kokemus, mutta toisaalta tuntemisen rakenteena se on myös nyky-yhteiskunnan ja nykykapitalismin ominaisluonteen ilmaus. Mutta mitä masennus oikeastaan kertoo nykyajan luonteesta, sen subjektikäsityksistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja kulttuurisista legitimaation muodoista? Entä millä tavoin nämä ilmenevät nykykirjallisuudessa?

Kutsumme työryhmään ”Masennus ja kirjallisuus” abstrakteja, joiden laatimisessa voi käyttää ohjenuorana esimerkiksi seuraavia kysymyksiä.

Melankolialla on 2000-vuotinen kirjallinen ja filosofinen historia. Voidaanko historian melankoliakuvauksista löytää avaimia myös nykymasennuksen ymmärtämiseen? Mitä erityisiä mahdollisuuksia kirjallisuus tarjoaa masennuksen käsittelyyn? Pitävätkö kirjallisuuden esittämät kertomukset yllä masennukselle altistavia kulttuurisia vaatimuksia, vai auttavatko ne purkamaan näitä? Sairastuminen masennukseen kuvataan omaelämäkerrallisissa sairausnarratiiveissa usein kertomuksena, jolla on alku, keskikohta ja loppu. Mitä ongelmia psyykkisen sairauden esittämiseen kertomusmuodossa voi sisältyä? Entä voivatko myös nykykirjallisuuden institutionaaliset puitteet ruokkia masennusta tuntemisen rakenteena? Mitä psykiatrian, psykoanalyysin tai niin kutsutun fenomenologisen psykopatologian käsitteistö voisi tarjota masennuksen ymmärtämiselle kirjallisuudentutkimuksessa?

Työryhmän vetäjät:
Tommi Hjelt, väitöskirjatutkija, UTU yleinen kirjallisuustiede
Jaakko Vuori, väitöskirjatutkija, JYU filosofia

Literature and Depression

Scholars have termed depression the epochal illness of the 21st century. For example, the philosopher Byung-Chul Han maintains that every historical epoch has its own characteristic illness that defines its self-understanding. While the 20th century was marked by bacteriological diseases such as tuberculosis, according to Han the start of the new millennium is characterized by “neural disorders”: ADHD, burnout-syndrome, and depression. Of these disorders, especially depression has been the subject of public discussions as well as medical interventions.

The notion of ”epochal illness” shouldn’t, however, be understood in terms of pure statistical prevalence of a certain disease. Rather, tuberculosis condensed the contradictions of the 20th-century western culture in a metaphorical way. If Han’s notion about tuberculosis applies to the 20th century, same can be said about the role of depression in relation to the culture of today. Depression might be a shared experience, but as a specific manner of feeling it also brings some of the most distinct features of contemporary society and capitalism to light. But what exactly does depression tell us about the nature of the contemporary social world, about its notion of subjectivity, societal structures, and forms of cultural legitimation? And how do these show up in contemporary literature?

We hereby invite abstracts for the session “Depression and Literature”. When drawing up the abstract, following questions can be used as a guide:

Melancholy has a philosophical and literary tradition that reaches back over 2000 years. Can historical descriptions of melancholy help us find ways of understanding present-day depression? What specific possibilities does literature offer in expressing and discussing depression? Do literary portrayals of experiences uphold cultural implications that predispose to depression or can literature rather help to deconstruct these? In autobiographical illness narratives, falling ill with depression is often depicted as a narrative that has a beginning, a middle and an end. What problems and issues might narrativizing illnesses in such a way entail? Does the institutional framework of contemporary literature fuel depression as an affective structure? What could different conceptualizations given in psychiatry, psychoanalysis or in so-called phenomenological psychopathology contribute to understanding depression in literary studies?

5. Työryhmä/Arbetsgrupp/Workshop

Sukupuolet, seksuaalisuudet ja kokemus kirjallisuudessa ja kirjallisuudentutkimuksessa

Työryhmä kokoaa yhteen sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä kiinnostuneita tutkijoita. Ryhmässä pohdimme, miten sukupuolia ja seksuaalisuuksia kerronnallistetaan ja tutkitaan kirjallisuudessa ja kirjallisuudentutkimuksessa. Millaisia ovat feministiset ja queerlähtökohtaiset kysymykset tänään, entä kuinka näitä lähtökohtia haastetaan nykytutkimuksessa?

Sukupuolen käsitteen moninaistuminen ja epäbinaarisuus näkyvät myös kirjallisuudentutkimuksessa. Mitä tapahtuu feministisen teorian paikantuneelle lukijalle ja kuinka feministinen ja/tai queer-poliittinen kirjallisuudenteoria pystyy vastaamaan erojen monistumiseen? Millaisia teoreettisia käsitteitä, tarkennuksia ja paikannuksia uudet tutkimussuuntaukset tarjoavat lukijoiden sukupuolen, seksuaalisuuden tai halun pohtimiseen?

Voiko kirjallisuudesta jäljittää menneisyyden queereja kokemuksia? Entä tuottaako tai tallentaako nykykirjallisuus uudenlaisia tai ennen tunnistamatta jääneitä affekteja? Ovatko ne kenties sukupuolispesifejä, tietynlaisiin ruumiillisiin kokemuksiin liittyviä tai erityisen queeristi toimivia? Onko teksteillä kyky puhutella, liikuttaa ja luoda uudenlaisia lukijasuhteita myös yli ja ohi vastaanoton paikantuneiden identiteettien?

Kutsumme työryhmäämme esitelmiä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta, kokemuksellisuudesta ja ruumiillisuudesta. Esitelmät voivat olla tutkielmia yksittäisistä teksteistä tai käsitellä kirjallisuudentutkimusta tai teorioita yleisemmällä tasolla.

Tervetulleeksi toivotetaan kaikissa uravaiheissa olevat tutkijat!

Elsi Hyttinen
Kaisa Ilmonen
Joonas Säntti

6. Työryhmä/Arbetsgrupp/Workshop

Eläimelliset kokemukset ja kriittinen eläintutkimus

Filosofi Thomas Nagel pohtii kuuluisassa artikkelissaan, millaista on olla lepakko: lentävä ja kaikuluotaava nisäkäs. Nagelin mukaan ihminen voi kuvitella, millaista ihmisen olisi olla lepakko mutta lepakon kokemus olemuksestaan lepakkona on ihmiselle saavuttamaton. Kirjallisuudessa ei kuitenkaan ole tavatonta kuvata toisenlajisen eläimen kokemusta joko ihmistarkkailijan havainnoimana tai suoraan eläimen mielen sisältä.

Työryhmämme kutsuu tarkastelemaan ei-inhimillistä kokemusta sekä lukukokemuksia ei-inhimillisestä eläintutkimuksen metodein. Millaisia keinoja muunlajisen kokemuksen kertomiseksi käytetään? Millaisia etuja, seuraamuksia, haasteita ja rajoitteita näihin keinoihin liittyy?

Työryhmä painottuu kriittiseen eläintutkimukseen. Kriittisen eläintutkimuksen keskiössä ovat esimerkiksi muunlajisten eläinten kokemukset omasta elämästään ja kuolemastaan. Kirjallisuudentutkimuksessa tämä toteutuu esimerkiksi eläinten kokemusten kuvaamistapojen tarkasteluna ja suhteuttamisena todellisia eläimiä koskevaan tietoon. Lisäksi kriittisen eläintutkimuksen värittämässä kirjallisuudentutkimuksessa tarkastellaan muun muassa veganismia, eläimiin kohdistettua väkivaltaa ja muita lajienvälisiä suhteita. Tutkimuskenttänä kriittistä eläintutkimusta luonnehtivat erityisesti intersektionaalisuuden painottaminen, monitieteisyys ja aktivistinen tutkimus.

Toivomme työryhmään esitelmiä sekä kirjallisuudentutkimuksesta että muilta tieteenaloilta. Myös taiteellinen tutkimus on tervetullutta! Esitelmät voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia aiheita:

  • muunlajisten eläinten kokemusten kuvaukset kirjallisuudessa
  • inhimillinen ja ei-inhimillinen kokemus
  • antropomorfismi ja antropodenialismi
  • eläimet henkilöhahmoina, kertojina ja fokalisoijina
  • kirjallisuuden genren vaikutus eläinten kokemusten kuvaamiseen
  • eläinten kokemukset tieteellisen ja taiteellisen tiedon valossa
  • monilajisuus ja lajienväliset suhteet kirjallisuudessa
  • eläinten käyttämisen (ml. syömisen) kokemukset kirjallisuudessa
  • eläinkuvausten lukukokemukset (vegaanina, aktivistina, eläinoikeustietoisena lukijana)

Työryhmään voi tarjota suomen-, englannin- ja ruotsinkielisiä esitelmiä.

Työryhmää järjestävät Marianna Lammi (marianna.lammi[at]utu.fi), Lotta Luhtala (lotta.h.luhtala[at]utu.fi) ja Helinä Ääri (hekaki[at]utu.fi). Lisätietoja työryhmästä voi kysellä Helinältä.

Djurlighet, icke-mänskliga upplevelser och kritiska djurstudier

Filosofen Thomas Nagel funderar i sin berömda artikel över hur det är att vara en fladdermus: ett flygande däggdjur som navigerar med ekolokalisering. Enligt Nagel kan människor föreställa sig ur ett mänskligt perspektiv och genom mänsklig erfarenhet, hur det skulle vara att vara en fladdermus. Men det skulle vara ouppnåeligt för oss att förstå hur en fladdermus upplever essensen av sitt eget väsen. Det är inte ovanligt att skildra upplevelser av andra djurarter i litteraturen, antingen via en mänsklig observatörs synvinkel eller direkt filtrerad genom ett djurs medvetande.

Denna workshop erbjuder en möjlighet att utforska icke-mänskliga erfarenheter, och även läsarnas erfarenheter om icke-mänskliga andra med metoder för djurstudier. Vilken typ av medel används för att berätta om andra djurs upplevelser? Vilka fördelar, konsekvenser, utmaningar eller begränsningar kan identifieras med dessa medel?

Workshopen fokuserar på kritiska djurstudier. I centrum för Critical Animal Studies finns, för att nämna några, andra djurs erfarenheter om deras liv och död. Litteraturstudier kan till exempel analysera hur upplevelser av icke-mänskliga djur, som finns i berättelserna, skildras och spegla detta till verkliga djurs kunskap. Dessutom är litteraturstudier som lutar mot kritiska djurstudier också intresserade av veganism, våld mot icke-mänskliga djur och andra relationer mellan arter. Intersektionalitet, intresse för akademisk aktivism och tvärvetenskapligt förhållningssätt kännetecknar alla fältet kritiska djurstudier.

Vi välkomnar presentationer från det litteraturvetenskapliga området och även från andra korsande discipliner, inklusive konstnärlig forskning! Presentationen kan beröra, men är inte begränsad till, dessa ämnen:

  • skildringar av upplevelser av andra djur i litteraturen
  • mänskliga och icke-mänskliga erfarenheter
  • antropomorfism och antropodenialism
  • djur som berättare, karaktärer och fokaliserare
  • effekter av litterär genre på skildringen av djurupplevelser
  • upplevelser av djur i ljuset av vetenskaplig och konstnärlig kunskap
  • rik variation av arter och interartsrelationer som finns i litteraturen
  • erfarenheter av att använda (inkl. äta) djur i litteraturen
  • läsarupplevelser av litterära djurskildringar (läsning som vegan, aktivist, djurrättsförespråkare)

Arrangörer: Marianna Lammi (marianna.lammi[at]utu.fi), Lotta Luhtala (lotta.h.luhtala[at]utu.fi) och Helinä Ääri (hekaki[at]utu.fi). Förfrågningar om verkstaden kan ställas till Helinä.

Animality, Non-Human Experiences and Critical Animal Studies

A philosopher Thomas Nagel ponders in his famous article, what it is like to be a bat: a flying mammal navigating in air by echolocation. According to Nagel, humans may imagine, from a human perspective and through human experiences, how it would be like to be a bat – but it would be unattainable for us to grasp how a bat experiences the essence of her own being. However, it is not rare to depict experiences of other animal species in literature, either via a point of view of a human observer, or directly filtered through an animal consciousness.

This workshop offers an opportunity to explore non-human experiences, and also readerly experiences about non-human others with the methods of animal studies. What kind of means are utilized for narrating the experiences of other animals? Which advantages, consequences, challenges or limitations can be identified about these means?

The workshop focuses on Critical Animal Studies. In the center of Critical Animal Studies are other animals and their experiences concerning their own lives and deaths, for example. Literature studies may, for instance, analyze the ways in which the experiences of non-human animals are portrayed, and reflect this to our knowledge about real animals. Additionally, literary studies leaning towards Critical Animal Studies, is also interested in veganism, violence towards non-human animals, and other interspecies relations. Intersectionality, academic activism and interdisciplinary approach all characterize the field of Critical Animal Studies.

We welcome presentations from the field of literary studies and also from other intersecting disciplines, including artistic research! Presentation may touch upon, but are not limited to these topics:

  • depictions of experiences of other animals in literature
  • human and non-human experiences
  • anthropomorphism and anthropodenialism
  • animals as narrators, characters and focalizers
  • effects of literary genre to the portrayal of animal experiences
  • experiences of animals in the light of scholarly and artistic knowledge
  • rich variety of species and interspecies relation present in literature
  • experiences of using (incl. eating) animals in literature
  • readerly experiences regarding literary animal portrayals (reading as a vegan, activist, animal rights advocate)

The workshop accepts presentations in Finnish, English and Swedish.

Organizers: Marianna Lammi (marianna.lammi[at]utu.fi), Lotta Luhtala (lotta.h.luhtala[at]utu.fi) and Helinä Ääri (hekaki[at]utu.fi). Inquiries about the workshop may be addressed to Helinä.

7. Työryhmä/Arbetsgrupp/Workshop

Autofiktion kokemukset

Työryhmän tarkoituksena on pohtia autofiktion ja kokemuksen suhdetta. Keskusteltavina voivat olla muun muassa autofiktion tekijän ja lukijan kokemukset ja niiden suhde toisiinsa, lukijan samastuminen tekijän kokemukseen, autofiktiivisen päähenkilökertojan ja muiden henkilöhahmojen kokemusten kuvaus, henkilökohtaiset ja yleismaailmalliset autofiktiosta välittyvät kokemukset.

Autofiktiossa on usein keskeistä tekijälle merkityksellinen kokemus, jota voidaan kuvata yhdistämällä omaelämäkerrallisuutta fiktiivisyyteen ja fiktionalisoimalla tekijän minuutta. Esimerkiksi suomalaisessa nykykirjallisuudessa äskettäiset Susanna Hastin, Venla Pystysen ja Joonatan Tolan autofiktiiviset romaanit käsittelevät traumaattisia kokemuksia kuten seksuaalisen väkivallan ja läheisen mielisairauden ja itsemurhan kohtaamista. Maailmanlaajuisesti tunnetuista kirjailijoista esimeriksi Annie Ernauxin ja Karl Ove Knausgårdin autofiktiiviset romaanit puolestaan kuvaavat henkilökohtaisia kokemuksia mutta tarjoavat samalla tarttumapintaa kokonaisille sukupolvikokemuksille.

Työryhmässä voidaan tarkastella muun muassa seuraavia kysymyksiä:

  • Millaisia autofiktion välittämät kokemukset ovat ja miten ne kokijoihinsa vaikuttavat?
  • Millä tavalla autofiktio suhteutuu tekijän ja lukijan kokemuksiin?
  • Miten tekijän yksityinen, henkilökohtainen ja tunnustuksellinen kohtaa erilaisten lukijoiden kokemukset merkityksellisellä tavalla? Miten autofiktio voi yhtäältä välittää tekijän kokemuksia, toisaalta tarjota lukijalle tapoja käsitellä omia, yksityisiä kokemuksiaan?
  • Miten ja miksi elämäkerrallisen kokemuksen kuvaamiseen käytetään fiktion keinoja?
  • Avautuuko autofiktiivinen teos eri tavalla erilaisille lukijoille kuten niille, jotka jakavat samantapaisia kokemuksia tekijän kanssa tai joilla ei ole tällaisia kokemuksia?
  • Voiko autofiktio auttaa ymmärtämään toisen kokemusta omasta kokemuksesta käsin ja omaa kokemusta toisen kokemuksen pohjalta?

Puheenjohtajat Mika Hallila ja Heta Marttinen (Jyväskylän yliopisto)

 

Artikkelin kuva: Joakim Vilja