CALL FOR PAPERS

Litteraturforskningsdagarna 2023: Kokemus/Erfarenhet/Experience

4.–5.5.2023 Åbo Universitet & Åbo Akademi

Litteraturforskningsdagarna 2023 ordnas 4.–5.5 i Åbo. Förseminarium ordnas 3.5 i form av en doktorandworkshop. Årets tema är ERFARENHET. Dagarna ordnas i hybridformat.

Nu efterlyser vi förslag på föredrag till Litteraturforskningsdagarna. Föredragabstractets längd är max 300 ord. Skicka ditt föredragförslag senaste 24.2.2023 till adressen ktsseminaari@gmail.com.

Keynote-talare:
Colin Davis – Royal Holloway, University of London
Viola Parente-Čapková – Turun yliopisto
Lovisa Andén – Åbo Akademi & Uppsala Universitet

Temat erfarenhet öppnar upp en tvärvetenskaplig ingång till litterära kulturer. Vi hoppas att litteraturvetenskapliga, kulturvetenskapliga, filologiska, pedagogiska, historievetenskapliga, genusvetenskapliga och andra perspektiv ska berika bilden av erfarenhet och erfarenhetens betydelse för hur vi förstår och forskar om litteratur. Filosofiska, metodologiska och andra synvinklar är varmt välkomna, såväl som föredrag om andra teman. Det är också möjligt att presentera forskningsprojekt under konferensen.

Litteratur har genom tiderna behandlat människans erfarenheter, upplevelser och varande i världen. Tanken om upplevelsens relevans i litteraturen har under de senaste årtiondena intagit en mer central ställning inom litteraturvetenskapen. Utöver dess status som ett självständigt koncept, ingår erfarenhet implicit i många forskningsområdens grundläggande begrepp – kunskap, mimesis, affekt, trauma, identitet. Författare uppfattas skriva inte bara utifrån sina egna livserfarenheter utan de undersöker också andra erfarenhetsvärldar, vilka på olika sätt kopplar till läsarnas erfarenheter och bidrar till att verbalisera, beskriva och adressera andra erfarenheter än den egna.

Ur en (litteratur)filosofisk synvinkel kan erfarenhet betraktas som ett tidlöst ämne och fråga, men forskning kring erfarenhet aktualiseras också i vår samtida kultur, vilken tenderar att betona emotionella upplevelser. Det är befogat att anta att en närmare blick på erfarenhet som begrepp – definierande, breddande och kritisk – kan öppna nya och överraskande perspektiv inom såväl litteraturvetenskapen som andra vetenskapsgrenar. Avsikten är också att undersöka hur olika inriktningar inom litteraturvetenskapen förstår begreppet erfarenhet. Hur skiljer sig till exempel kognitiva, fenomenologisk-hermeneutiska och nymaterialistiska erfarenheter från varandra? Hur förstår olika inriktningar erfarenhetens förhållande till historia, kultur och samhälle?

Konferensens tema kan undersökas ur till exempel följande synvinklar:

Läsning/skrivande som erfarenhet
Författarens/läsarens erfarenhet
Beskrivning av erfarenheter i litteratur och språk
Upplevelser av kön i litteraturen
Erfarenhet, klass och socioekonomisk ställning i litteraturen
Narratologi och erfarenhet
Erfarenhet i form av litteraturteori
Erfarenhet och tid
Förmedling av kulturell och historisk erfarenhet
Erfarenhet och kroppslighet
Erfarenhet och minoritetslitteratur
Icke-mänskliga erfarenheter i litteratur och forskning
Livserfarenhet och litteratur

ARBETSGRUPPER:

Abstract kan skickas direkt till följande arbetsgrupper (närmare beskrivning av arbetsgrupperna hittas längst ner på sidan):

Utvecklingen av litteraturhistoriska metoder (Saija Isomaa, Kati Launis, Viola Parente-Čapková, Asko Nivala)
Kulturell mentalhälsoforskning: erfarenheter av mental ohälsa (Saara Jäntti, Sari Kuuva, Karoliina Maanmieli)
Litteratur, erfarenhet, maskin (Tuuli Hongisto, Hanne Juntunen)
Depression och litteratur (Tommi Hjelt, Jaakko Vuori)
Kön, sexualiteter och erfarenhet i litteratur och dess forskning (Elsi Hyttinen, Kaisa Ilmonen, Joonas Säntti)
Djurlighet, icke-mänskliga upplevelser och kritiska djurstudier (Marianna Lammi, Lotta Luhtala, Helinä Ääri)
Erfarenheter av/i autofiktion (Mika Hallila, Heta Marttinen)

Föredragförslagen skickas senast 24.2.2023 till ktsseminaari@gmail.com. Arbetsgrupperna kan hållas på finska, svenska, engelska eller samiska. Call for papers för doktorandworkshopen skickas i januari 2023. Föredragsabstract ska innehålla föredragets rubrik, en beskrivning om max 300 ord samt föredragshållarens namn och kontaktuppgifter. Om du önskar hålla föredraget i någon av de existerande arbetsgrupperna, meddela arbetsgruppen (och dess nummer) i rubriken till ditt e-postmeddelande. Seminariets organisationskommitté samlar individuella abstract till tematiska arbetsgrupper.

Förslag till presentationer av forskningsprojekt ska innehålla en max 300 ord lång beskrivning av forskningsprojektet. Beskrivningen bör innehålla projektets centrala innehåll, målsättningar och planer för förverkligande, samt projektmedlemmarnas namn och kontaktinformation.

Föredragsabstract utan anknytning till temat. Presentationer av forskningsprojekt eller individuella föredrag måste inte knyta an till seminariets huvudtema utan programmet är öppet även för andra forskningsområden. Föredrag utan anknytning till temat följer samma instruktioner som för temaanknutna abstract.

Observera att godkända abstract publiceras som en del av konferensens program. Om du inte vill att ditt abstract publiceras, meddela det då du skickar in abstractet.

Litteraturforskningsdagarna och doktorandworkshopen ordnas av Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden ja yleisen kirjallisuustieteen oppiaineet, Litteraturvetenskapen vid Åbo Akademi och Litteraturforskarsällskapet i Finland (KTS). Varmt välkommen att dela erfarenheter med oss!

Kontakt: ktsseminaari@gmail.com

Arbetsgrupper

1. Kirjallisuushistorian uudistuvat metodit / Litteraturhistories förnyande metoder
Työryhmässä pohditaan kirjallisuushistorian uudistuvia metodeja: historiallista poetiikkaa, digitaalisten menetelmien ja aineistojen tarjoamia mahdollisuuksia, ylirajaista naiskirjallisuuden vastaanottotutkimusta ja kirjallista kartografiaa. Miltä Suomen kirjallisuus näyttää kansainvälisessä poeettisessa vertailussa? Miten aiempi käsityksemme kirjallisuushistoriasta muuttuu, kun tähän asti tuntematon kaunokirjallisuus louhitaan esiin tietokoneavusteisesti, digitaalisia aineistoja ja metodeja hyödyntäen? Entä miltä kirjallisuushistoria näyttää, kun sitä tutkitaan naiskirjailijoiden vastaanoton, naisten kulttuurisen toimijuuden ja naisten välisten verkostojen näkökulmasta? Mitä maantieteellisiä alueita eri aikojen kirjallisuudessa on kuvattu ja miten? Millaisen kuvan uudet algoritmiset menetelmät rakentavat kirjallisuuden tilallisuudesta? Työryhmässä on neljä valmista alustusta aihepiiriä parhaillaan tutkivilta projekteilta (ks. nimet ja linkit alla). Tällä kuulutuksella haemme keskustelukumppaneiksi vielä kahta kirjallisuushistoriaan liittyvää alustusta. Tervetuloa mukaan työryhmään!

Työryhmän vetäjinä toimivat:

Saija Isomaa (saija.isomaa@tuni.fi): Suomen kirjallisuuden historiallinen poetiikka: https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/suomen-kirjallisuuden-historiallinen-poetiikka

Kati Launis (kati.launis@uef.fi): Digitaaliset menetelmät Suomen kirjallisuushistorian uudistajina: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/projektit/digitaaliset-menetelmat-kotimaisen-kirjallisuushistorian-uudistajana

Asko Nivala (aeniva@utu.fi): Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940: http://atlas.utu.fi/

Viola Parente-Čapková (viocap@utu.fi): Tekstit liikkeessä: Naiskirjailijoiden tuotannon vastaanotto Suomessa ja Venäjällä 1840–2020: https://tekstitliikkeessa.com/tekstit-liikkeessa/

2. Kulttuurinen mielenterveystutkimus: kokemuksia mielen säröistä / Kulturell mentalhälsoforskning: erfarenheter av mental ohälsa
Mielenterveyteen ja sairauteen liittyvät rajat, niiden määrittely ja hoitokeinot ovat kulttuurisidonnaisia ja historiallisesti muuttuvia. Kulttuurinen mielenterveystutkimus tarkastelee käsityksiä mielen terveydestä ja sairaudesta, hyvinvoinnista ja pahoinvoinnista, normaaliudesta ja poikkeavuudesta sekä sitä, miten näitä on tuotettu kielessä, taiteissa ja kulttuurisissa käytänteissä. Kirjallisuus ja kertomukset ovat keskeisiä paikkoja, joissa käsityksiä ja kokemuksia mielenterveydestä jaetaan. Kutsumme työryhmään eri alojen, kuten eri taiteenalojen, kulttuurin, lääketieteen ja yhteiskuntatieteiden eri vaiheissa olevia tutkijoita jakamaan kokemuksiaan ja käsityksiään mielenterveyden järkkymisen ja traumakokemusten fiktiivisten ja omaelämäkerrallisten kertomusten tutkimisesta.

Humanistisella tutkimuksella on tärkeä merkitys sisäisen todellisuuden ja sen järkkymisen kuvaajana. Usein ajatellaan, että särkyvä mieli pakenee jaettua todellisuutta, mutta esimerkiksi fiktiivisten tekstien avulla käsitystä todellisuudesta voidaan myös laajentaa. Kirjallisuus osallistuu mielenterveydestä ja sairaudesta käytävään keskusteluun: se voi haastaa muun muassa diagnostista kulttuuria tai vahvistaa sitä.

Työryhmäesitykset voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja: mielen sairautta koskevien ja traumakokemuksia kuvaavien tekstien tutkimus, kirjallisuusterapia ja terapeuttiset käytännöt, autoetnografia, diagnostinen kulttuuri ja kulttuurin diagnostisoituminen, kirjallisuus ja medikalisaatio, hyvinvointikulttuurit sekä aihepiiriin liittyvät representaatiot, narratiivit ja diskurssit, mielenterveyskäsitysten kulttuuriset kontekstit, kokemusten ruumiillisuus ja affektit, ylisukupolvisuus, kulttuurinen psykiatria ja narratiivinen lääketiede.

Työryhmään voi tarjota suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä esitelmiä.

Työryhmän järjestävät FT Saara Jäntti (saara.j.jantti@jyu.fi), FT Sari Kuuva (sari.a.kuuva@jyu.fi) ja FT Karoliina Maanmieli (karoliina.t.maanmieli@jyu.fi) Jyväskylän yliopistosta.

3. Kirjallisuus, kokemus ja kone / Litteratur, erfarenhet, maskin
Työryhmässä keskitymme pohtimaan koneen, kirjallisuuden ja kokemuksen nivelkohtia. Millaista on tutkia kirjallisuuteen välittyneitä kokemuksia koneellisesti? Millaisen lukukokemuksen koneellisesti tuotettu teksti voi saada aikaan? Entä kuinka kirjoittajat ja lukijat yrittävät lähestyä koneellista ei-inhimillistä kokemusta fiktion keinoin?

Digitalisaation ja jatkuvasti kehittyvien teknologioiden myötä luemme yhä enemmän digitaalisesti välitettyä tai jopa koneellisesti tuotettua kirjallisuutta. Tietokoneavusteisen kirjoittamisen yleistyessä ja digitaalisilla alustoilla tapahtuvan vuorovaikutuksen myötä toimimme myös enenevässä määrin yhteistyössä koneiden kanssa niin lukijoina kuin kirjoittajina. Työryhmässä tämän kehityksen vaikutuksia lukemisen ja kirjoittamisen kokemuksiin voi tarkastella moninaisin kirjallisuudentutkimuksen, mediatutkimuksen ja pelitutkimuksen keinoin.

Koneen ja kokemuksen yhtymäkohtaa voi lähestyä myös menetelmien kautta. Tällöin kysymykseen tulee, kuinka kokemuksen kaltainen laadullinen ja monitahoinen ilmiö voidaan määritellä siten, että sen voi tehdä tietokoneelle “näkyväksi”, määrälliseksi ilmiöksi.

Toivotamme tervetulleeksi työryhmään monenlaiset teknologiaa hyödyntävät lähestymistavat kokemukseen kirjallisuudessa. Paneelin esityksissä voidaan käsitellä esimerkiksi:

Kokemuksen tutkimista laskennallisin menetelmin
Koneellisesti tuotettujen tekstien lukemisen kokemusta
Ei-inhimillisten koneellisten kokemusten kuvausta kirjallisuudessa
Kirjallisuuden lukemisen kokemuksen tutkimista laskennallisilla tai muilla koneavusteisilla menetelmillä (esim. silmäliikekameratutkimus)
Digitaalisen kirjallisuuden ja digitaalisessa muodossa olevan kirjallisuuden lukukokemuksia (esim. e-kirjojen ja äänikirjojen lukukokemukset)

Puheenjohtajat:

Tuuli Hongisto (tuuli.hongisto@helsinki.fi)

Hanne Juntunen (hanne.juntunen@tuni.fi)

4. Masennus ja kirjallisuus / Depression och litteratur
Useat tutkijat ovat kutsuneet masennusta 2000-luvun aikakausisairaudeksi. Esimerkiksi filosofi Byung-Chul Hanin mukaan jokaisella historiallisella aikakaudella on omat aikakausisairautensa, jotka määrittävät sen itseymmärrystä. Siinä missä 1900-lukua leimasivat bakteriologiset sairaudet kuten tuberkuloosi, alkavaa vuosituhatta määrittävät ”neuraaliset häiriöt”: ADHD, burnout-syndrooma ja masennus. Jälkimmäisistä erityisesti masennus on ollut niin julkisen keskustelun kuin lääketieteellisten interventioidenkin kohteena.

”Aikakausisairautta” ei kuitenkaan pidä ymmärtää pelkästään tietyn sairauden tilastolliseksi vallitsevuudeksi. 1900-luvun alussa tuberkuloosissa kiteytyivät länsimaisen kulttuurin ristiriidat vertauskuvan muodossa. Mikäli Hanin väite pitää paikkansa, sama pätee masennukseen. Masennus saattaa olla jaettu kokemus, mutta toisaalta tuntemisen rakenteena se on myös nyky-yhteiskunnan ja nykykapitalismin ominaisluonteen ilmaus. Mutta mitä masennus oikeastaan kertoo nykyajan luonteesta, sen subjektikäsityksistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja kulttuurisista legitimaation muodoista? Entä millä tavoin nämä ilmenevät nykykirjallisuudessa?

Kutsumme työryhmään ”Masennus ja kirjallisuus” abstrakteja, joiden laatimisessa voi käyttää ohjenuorana esimerkiksi seuraavia kysymyksiä.

Melankolialla on 2000-vuotinen kirjallinen ja filosofinen historia. Voidaanko historian melankoliakuvauksista löytää avaimia myös nykymasennuksen ymmärtämiseen? Mitä erityisiä mahdollisuuksia kirjallisuus tarjoaa masennuksen käsittelyyn? Pitävätkö kirjallisuuden esittämät kertomukset yllä masennukselle altistavia kulttuurisia vaatimuksia, vai auttavatko ne purkamaan näitä? Sairastuminen masennukseen kuvataan omaelämäkerrallisissa sairausnarratiiveissa usein kertomuksena, jolla on alku, keskikohta ja loppu. Mitä ongelmia psyykkisen sairauden esittämiseen kertomusmuodossa voi sisältyä? Entä voivatko myös nykykirjallisuuden institutionaaliset puitteet ruokkia masennusta tuntemisen rakenteena? Mitä psykiatrian, psykoanalyysin tai niin kutsutun fenomenologisen psykopatologian käsitteistö voisi tarjota masennuksen ymmärtämiselle kirjallisuudentutkimuksessa?

Työryhmän vetäjät:

Tommi Hjelt, väitöskirjatutkija, UTU yleinen kirjallisuustiede

Jaakko Vuori, väitöskirjatutkija, JYU filosofia

5. Sukupuolet, seksuaalisuudet ja kokemus kirjallisuudessa ja kirjallisuudentutkimuksessa / Kön, sexualiteter och erfarenhet i litteratur och dess forskning
Työryhmä kokoaa yhteen sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä kiinnostuneita tutkijoita. Ryhmässä pohdimme, miten sukupuolia ja seksuaalisuuksia kerronnallistetaan ja tutkitaan kirjallisuudessa ja kirjallisuudentutkimuksessa. Millaisia ovat feministiset ja queerlähtökohtaiset kysymykset tänään, entä kuinka näitä lähtökohtia haastetaan nykytutkimuksessa?

Sukupuolen käsitteen moninaistuminen ja epäbinaarisuus näkyvät myös kirjallisuudentutkimuksessa. Mitä tapahtuu feministisen teorian paikantuneelle lukijalle ja kuinka feministinen ja/tai queer-poliittinen kirjallisuudenteoria pystyy vastaamaan erojen monistumiseen? Millaisia teoreettisia käsitteitä, tarkennuksia ja paikannuksia uudet tutkimussuuntaukset tarjoavat lukijoiden sukupuolen, seksuaalisuuden tai halun pohtimiseen?

Voiko kirjallisuudesta jäljittää menneisyyden queereja kokemuksia? Entä tuottaako tai tallentaako nykykirjallisuus uudenlaisia tai ennen tunnistamatta jääneitä affekteja? Ovatko ne kenties sukupuolispesifejä, tietynlaisiin ruumiillisiin kokemuksiin liittyviä tai erityisen queeristi toimivia? Onko teksteillä kyky puhutella, liikuttaa ja luoda uudenlaisia lukijasuhteita myös yli ja ohi vastaanoton paikantuneiden identiteettien?

Kutsumme työryhmäämme esitelmiä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta, kokemuksellisuudesta ja ruumiillisuudesta. Esitelmät voivat olla tutkielmia yksittäisistä teksteistä tai käsitellä kirjallisuudentutkimusta tai teorioita yleisemmällä tasolla.

Tervetulleeksi toivotetaan kaikissa uravaiheissa olevat tutkijat!

Elsi Hyttinen

Kaisa Ilmonen

Joonas Säntti

6. Djurlighet, icke-mänskliga upplevelser och kritiska djurstudier
Filosofen Thomas Nagel funderar i sin berömda artikel över hur det är att vara en fladdermus: ett flygande däggdjur som navigerar med ekolokalisering. Enligt Nagel kan människor föreställa sig ur ett mänskligt perspektiv och genom mänsklig erfarenhet, hur det skulle vara att vara en fladdermus. Men det skulle vara ouppnåeligt för oss att förstå hur en fladdermus upplever essensen av sitt eget väsen. Det är inte ovanligt att skildra upplevelser av andra djurarter i litteraturen, antingen via en mänsklig observatörs synvinkel eller direkt filtrerad genom ett djurs medvetande.

Denna workshop erbjuder en möjlighet att utforska icke-mänskliga erfarenheter, och även läsarnas erfarenheter om icke-mänskliga andra med metoder för djurstudier. Vilken typ av medel används för att berätta om andra djurs upplevelser? Vilka fördelar, konsekvenser, utmaningar eller begränsningar kan identifieras med dessa medel?

Workshopen fokuserar på kritiska djurstudier. I centrum för Critical Animal Studies finns, för att nämna några, andra djurs erfarenheter om deras liv och död. Litteraturstudier kan till exempel analysera hur upplevelser av icke-mänskliga djur, som finns i berättelserna, skildras och spegla detta till verkliga djurs kunskap. Dessutom är litteraturstudier som lutar mot kritiska djurstudier också intresserade av veganism, våld mot icke-mänskliga djur och andra relationer mellan arter. Intersektionalitet, intresse för akademisk aktivism och tvärvetenskapligt förhållningssätt kännetecknar alla fältet kritiska djurstudier.

Vi välkomnar presentationer från det litteraturvetenskapliga området och även från andra korsande discipliner, inklusive konstnärlig forskning! Presentationen kan beröra, men är inte begränsad till, dessa ämnen:

skildringar av upplevelser av andra djur i litteraturen
mänskliga och icke-mänskliga erfarenheter
antropomorfism och antropodenialism
djur som berättare, karaktärer och fokaliserare
effekter av litterär genre på skildringen av djurupplevelser
upplevelser av djur i ljuset av vetenskaplig och konstnärlig kunskap
rik variation av arter och interartsrelationer som finns i litteraturen
erfarenheter av att använda (inkl. äta) djur i litteraturen
läsarupplevelser av litterära djurskildringar (läsning som vegan, aktivist, djurrättsförespråkare)

Arrangerer: Marianna Lammi (marianna.lammi[at]utu.fi), Lotta Luhtala (lotta.h.luhtala[at]utu.fi) och Helinä Ääri (hekaki[at]utu.fi). Förfrågningar om verkstaden kan ställas till Helinä.

7. Autofiktion kokemukset / Erfarenheter av/i autofiktion
Työryhmän tarkoituksena on pohtia autofiktion ja kokemuksen suhdetta. Keskusteltavina voivat olla muun muassa autofiktion tekijän ja lukijan kokemukset ja niiden suhde toisiinsa, lukijan samastuminen tekijän kokemukseen, autofiktiivisen päähenkilökertojan ja muiden henkilöhahmojen kokemusten kuvaus, henkilökohtaiset ja yleismaailmalliset autofiktiosta välittyvät kokemukset.

Autofiktiossa on usein keskeistä tekijälle merkityksellinen kokemus, jota voidaan kuvata yhdistämällä omaelämäkerrallisuutta fiktiivisyyteen ja fiktionalisoimalla tekijän minuutta. Esimerkiksi suomalaisessa nykykirjallisuudessa äskettäiset Susanna Hastin, Venla Pystysen ja Joonatan Tolan autofiktiiviset romaanit käsittelevät traumaattisia kokemuksia kuten seksuaalisen väkivallan ja läheisen mielisairauden ja itsemurhan kohtaamista. Maailmanlaajuisesti tunnetuista kirjailijoista esimeriksi Annie Ernauxin ja Karl Ove Knausgårdin autofiktiiviset romaanit puolestaan kuvaavat henkilökohtaisia kokemuksia mutta tarjoavat samalla tarttumapintaa kokonaisille sukupolvikokemuksille.

Työryhmässä voidaan tarkastella muun muassa seuraavia kysymyksiä:

Millaisia autofiktion välittämät kokemukset ovat ja miten ne kokijoihinsa vaikuttavat?
Millä tavalla autofiktio suhteutuu tekijän ja lukijan kokemuksiin?
Miten tekijän yksityinen, henkilökohtainen ja tunnustuksellinen kohtaa erilaisten lukijoiden kokemukset merkityksellisellä tavalla? Miten autofiktio voi yhtäältä välittää tekijän kokemuksia, toisaalta tarjota lukijalle tapoja käsitellä omia, yksityisiä kokemuksiaan?
Miten ja miksi elämäkerrallisen kokemuksen kuvaamiseen käytetään fiktion keinoja?
Avautuuko autofiktiivinen teos eri tavalla erilaisille lukijoille kuten niille, jotka jakavat samantapaisia kokemuksia tekijän kanssa tai joilla ei ole tällaisia kokemuksia?
Voiko autofiktio auttaa ymmärtämään toisen kokemusta omasta kokemuksesta käsin ja omaa kokemusta toisen kokemuksen pohjalta?

Arrangörer: Mika Hallila ja Heta Marttinen (Jyväskylän yliopisto)