Kuulutukset (CFP)
FI / EN / SV
Tervetuloa vuoden 2025 Kirjallisuudentutkimuksen päiville, jotka järjestetään Joensuussa, Itä-Suomen yliopistossa 22.–23.5!
Päivien teemana on ”peili”.
Esiseminaarina järjestetään 21.5. väitöskirjatyöpaja, jonka kutsu on julkaistu aiemmin erikseen.
Päivien Keynote-puhujat ovat Timotheus Vermeulen (Oslon yliopisto) ja Kati Launis (Itä-Suomen yliopisto).
Esitelmäkuulutus
Joensuun Kirjallisuudentutkimuksen päivien esitelmien ja hanke-esittelyiden haku on alkanut. Tervetulleita ovat niin kirjallisuudentutkimusta kuin sen lähialojakin käsittelevät esitelmät. Päivien teema ”peili” mahdollistaa kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen monimuotoisen tarkastelun. Esitelmäehdotuksissa teemaa voi lähestyä esimerkiksi tarkastelemalla
– kirjallisuudentutkimuksen teorian ja käsitteiden peilaavuutta ja heijastavuutta
– kirjallisten tyylien ja lajien todellisuutta ja maailmaa peilaavia ja toisaalta vääristäviä ominaisuuksia
– kirjallisuushistorioiden ja sen tutkimuksen mahdollisuuksia ja kykyä peilata mennyttä
– kirjallisuuden vastaanotossa, kirjatuotannossa ja julkaisussa toteutuvia tapoja ja käytänteitä, jotka heijastavat ja rakentavat kirjallista kulttuuria ja todellisuutta
– peiliä kirjallisuudessa toistuvana sisällöllisenä motiivina ja symbolina, konkreettisena esineenä tai kirjallisena rakenteena
Esitelmää tai hanke-esittelyä voit tarjota suoraan myös alla oleviin työryhmiin (työryhmien tarkemmat kuvaukset tämän kuulutuksen lopussa).
– Kirjallisuushistorian peilissä (pj. Viola Parente-Čapková)
– Tekijyyden peilit: intertekstuaalisuus ja tekijyyden tuottaminen (pj. Sanna Nyqvist)
– Peilit Ihmisen jälkeen – Posthumanistisia lukutapoja (pj. Katri Aholainen, Milka Siponkoski ja Ate Tervonen)
– Nuoren kasvot peilissä – Millaisia minuuksia ja identiteettejä nuortenkirjallisuus on peilannut ja peilaa edelleen? (pj. Kati Kanto)
– Kirjallisuus menneisyyden ja muistin kuvastajana (pj. Riitta Jytilä ja Hanna-Leena Määttä)
– Tytärten ja äitien väliset suhteet kirjallisuudessa (pj. Koko Hubara)
– Looking Beyond the Mirror: Contemporary Literature and Culture After Postmodernism (pj. Mika Hallila ja Kasimir Sandbacka)
Esitelmän pitäjiä pyydetään laatimaan noin 300–400 sanan abstrakti, jossa kuvataan lyhyesti esitelmän tai hanke-esittelyn aihetta. Abstraktit lähetetään tätä linkkiä käyttäen.
Abstraktien aikaraja on 31.3. Esitelmäehdotuksen lähettäneisiin ollaan yhteydessä haun päätyttyä sähköpostitse tarkempien tietojen antamiseksi.
Welcome to the Finnish Literary Research Society’s annual conference May 22-23rd held in Joensuu at University of Eastern Finland!
Conference theme is “mirror”.
A dissertation works shop for doctoral students is held on Wednesday May 21st, on which a separate invitation announcement has been published.
Keynote speakers are Timotheus Vermeulen (Oslo University) and Kati Launis (University of Eastern Finland).
Call for Papers
We are now accepting submissions of conference papers and research project presentations for the 2025 Literary Research Society’s annual conference. Papers from the literary studies and other related fields of research are welcome.
The conference theme ”mirror” can be approached from several perspectives, for example paying attention to following perspectives.
– How the theories and concepts of literary studies reflect reality and the world around us?
– How literary styles and genres create or distort images of reality?
– How do literary histories and their research mirror the past and create images of it?
– How the reception, literary publicity and book production construct images of literary life and culture?
– “Mirror” as a recurring symbol and motif in literature, a structural metaphor – or sometimes merely a concrete object.
Paper proposals can also be submitted directly to the following working groups (see detailed descriptions below).
– Kirjallisuushistorian peilissä (chair Viola Parente-Čapková)
– Tekijyyden peilit: intertekstuaalisuus ja tekijyyden tuottaminen (chair Sanna Nyqvist)
– Peilit Ihmisen jälkeen – Posthumanistisia lukutapoja (chairs Katri Aholainen, Milka Siponkoski and Ate Tervonen)
– Nuoren kasvot peilissä – Millaisia minuuksia ja identiteettejä nuortenkirjallisuus on peilannut ja peilaa edelleen? (chair Kati Kanto)
– Kirjallisuus menneisyyden ja muistin kuvastajana (chairs Riitta Jytilä and Hanna-Leena Määttä)
– Tytärten ja äitien väliset suhteet kirjallisuudessa (chair Koko Hubara)
– Looking Beyond the Mirror: Contemporary Literature and Culture After Postmodernism (chairs Mika Hallila and Kasimir Sandbacka)
Please prepare an abstract of approximately 300–400 words, in which you briefly describe the topic or content of your presentation. Papers with abstracts may be sent via this link.
Call for papers ends on March 31st. After this the participants will be contacted by email to provide further information.
Välkommen till Litteraturforskningsdagarna i Joensuu den 22–23 maj!
Dagarnas tema är ”spegel”.
Onsdagen den 21 maj hålls en doktorandworkshop, för vilket en separat inbjudan redan har publicerats.
Dagarnas keynotes är Timotheus Vermeulen (Oslo Universitet)
Kati Launis (Östra Finlands universitet).
Presentationsmeddelande
Efterlysningen av presentationer och forskningsprojektpresentationer för Joensuu Litteraturforskningsdagar har startat.
Presentationer och forskningsprojektpresentationer av både litteraturvetenskap och närliggande områden är välkomna. Dagarnas tema ”spegel” möjliggör granskning av litteratur och litteraturforskning ur olika perspektiv. I presentationsförslaget kan temat angripas ur till exempel följande perspektiv.
– Hur litteraturforskningsteorier och -begrepp reflekterar eller speglar verkligheten eller producerar den
– Hur litterära stilar och genrer speglar och å andra sidan förvränger verklighetsuppfattningarna
– Hur litteraturhistorier och deras forskning speglar det förflutna och rekonstruerar det
– Hur mottagandet av litteratur och förlagsverksamhet producerar och speglar litterär kultur och liv
– ”Spegel” i litteraturen som en återkommande symbol, motiv, strukturell metafor eller konkret objekt
Presentationen kan även erbjudas direkt till följande arbetsgrupper (se detaljerade beskrivningar nedan).
– Kirjallisuushistorian peilissä (ordförande Viola Parente-Čapková)
– Tekijyyden peilit: intertekstuaalisuus ja tekijyyden tuottaminen (ordförande Sanna Nyqvist)
– Peilit Ihmisen jälkeen – Posthumanistisia lukutapoja (ordförande Katri Aholainen, Milka Siponkoski och Ate Tervonen)
– Nuoren kasvot peilissä – Millaisia minuuksia ja identiteettejä nuortenkirjallisuus on peilannut ja peilaa edelleen? (ordförande Kati Kanto)
– Kirjallisuus menneisyyden ja muistin kuvastajana (ordförande Riitta Jytilä och Hanna-Leena Määttä)
– Tytärten ja äitien väliset suhteet kirjallisuudessa (Koko Hubara)
– Looking Beyond the Mirror: Contemporary Literature and Culture After Postmodernism (ordförande Mika Hallila och Kasimir Sandbacka)
Vi önskar ett sammandrag på cirka 300–400 ord, där du kort beskriver ämnet eller innehållet i din presentation eller forskningsprojektpresentation. Förslag med abstract skickas via länk.
Ansökan avslutas den 31 mars. Därefter kommer de som skickat presentationsförslaget att kontaktas via mejl för att lämna ytterligare information.
Työryhmien kuvaukset / Working group descriptions / Arbetsgruppsbeskrivningar
Peilit Ihmisen jälkeen – Posthumanistisia lukutapoja
Kaisa Kortekallion Rosi Braidotin Tieto ihmisen jälkeen -teoksen (2024) suomennosta mukaileva työryhmän otsikko johdattaa ei-inhimillisyyden jäljille. Viime vuosikymmenenä paikkansa vakiinnuttanut teoriasuuntaus – tai teorioiden kimppu – posthumanismi on tuonut kirjallisuudentutkimukseenkin tarpeen ajatella ihmisyyttä ja sen määritelmiä uusiksi, kyseenalaistaen ja ei-inhimilliseen suhteuttaen. Ei-ihmiskeskeisistä näkökulmista myös peilit asettuvat uuteen valoon. Esimerkiksi filosofi Giorgio Agamben (2004) käsittää ihmisyyden rakentuvan antropologisen koneen avulla, joka toimii ihmisen/apinan jatkuvan peilaantumisen logiikalla. Filosofi Karen Barad (2007) taas esittää, että tieteessä vakiintuneen aseman saanut, samuutta korostava heijastuksen metafora tulisi korvata eroihin keskittyvällä diffraktion metaforalla. Työryhmässä tarkastellaan, miten kirjallisuuden ja heijastuksen suhde näyttäytyy posthumanistisesta näkökulmasta. Miten peilaantuminen toimii ihmisyyden rakentumisessa? Miten peili ajattelun ja tutkimuksen metaforiana kyseenalaistuu posthumanistisessa ajattelussa? Miten peilit toimivat kirjallisuudessa ei-inhimillisinä toimijoina tai suhteessa ei-inhimilliseen?
**
Kirjallisuus menneisyyden ja muistin kuvastajana
Kirjallisuudella on kyky paitsi tallentaa ja heijastaa menneisyyttä myös osallistua niin yksilölliseen ja kollektiiviseen muistiin kuin muistamisen kulttuuristen ja kerronnallisten tapojen rakentamiseen. Kirjallisuus voi toimia historian lähteenä, mutta se myös muokkaa tapaamme käsittää ja muistaa mennyt. Astrid Erll ja Ansgar Nünning (2008) jäsentävät kirjallisuuden ja muistin välistä suhdetta kolmesta suunnasta: Kirjallisuuden muisti viittaa kirjallisuuden omaan muistiin, kuten intertekstuaalisuuteen ja traditioiden säilyttämiseen. Muisti kirjallisuudessa käsittelee muistamisen ja menneisyyden tematiikkaa kirjallisten hahmojen ja kertomusten tasolla, ja kirjallisuus kollektiivisen muistin välineenä puolestaan korostaa kirjallisuuden roolia yhteisöjen muistin rakentajana ja välittäjänä.
Työryhmässä pohdimme kirjallisuuden, muistin ja menneisyyden suhdetta. Millainen peili kirjallisuus on menneeseen? Millaista tietoa kirjallisuus käyttää ja tuottaa suhteessa menneeseen ja sen kuvaamiseen? Millaisena aineistona kirjallisuus voi toimia tutkittaessa mennyttä tai pyrittäessä ymmärtämään menneitä yhteiskunnallisia, kulttuurisia tai inhimillisiä kokemuksia? Millaisin kielellisin ja kerronnallisin keinoin kirjallisuus rakentaa mennyttä osaksi nykyhetkeä? Miten kirjallisuus muokkaa tapaamme muistella ja käsitellä menneitä tapahtumia? Entä miten kirjallisuus itse toimii yksilöllisen ja kollektiivisen muistamisen välineenä tai tapana välittää esimerkiksi kokemuksia, jotka muuten jäisivät piiloon?
Kutsumme esityksiä, jotka voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja:
Kirjallisuus muistin, muistamisen ja menneen välittäjänä
Muistin poetiikka: mitkä keinot tekevät muistin ja menneisyyden näkyväksi tekstissä?
Muisti ja ajallisuus; menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden suhde kirjallisuudessa
Muiston, fiktion ja tiedon rajapinnat
Muistin toiminta ja fiktiiviset mielet; muistin ruumiillisuus ja affektiivisuus
Muistin sukupuolittuneisuus; queer-muisti kirjallisuudessa
Yksilöiden tai yhteisöjen vaietut, traumaattiset, kiistanalaiset tai marginaaliset kokemukset ja menneisyyden tapahtumat ja kirjallinen muistityö
Muistin suhde yhteiskunnallisiin muutoksiin, luokkaan ja eriarvoisuuteen
Kirjallisuus vastamuistina, muistamisen valta, muistin politiikka
Kansallinen ja ylirajainen muisti ja muistin paikat
Muistin lajit ja mediumit kirjallisuudessa
Muisti ja kirjallisuuden kaanonin rakentuminen
Kirjallisuus historian tutkimusaineistona
Tervetulleita ovat kaikki lähestymistavat ja metodologiat kirjallisuudentutkimuksen ja sen lähialojen piiristä. Esityksen voi pitää suomeksi tai englanniksi.
**
Tekijyyden peilit: intertekstuaalisuus ja tekijyyden tuottaminen
Työpajassa tutkitaan, miten kirjailijat rakentavat ja ilmentävät omaa tekijyyttään toisten kirjailijoiden tekstien avulla. Motot, sitaatit, intertekstuaaliset vaikutteet, kunnianosoitukset ja kaltaisuudet ovat kirjailijalle keinoja asemoida itseään ja teostaan suhteessa kirjallisuuden virtauksiin ja kirjailijoiden verkostoihin. Esimerkiksi autofiktiossa tai muussa todellisuuspohjaisessa fiktiossa kirjailija saattaa tuoda esiin toisen kirjailijan tuotantoa osana omaa kertomustaan – usein kritiikin kohteena. Näissä tapauksissa intertekstuaalisuudesta tulee osa tekijyyden performanssia.
Työryhmässä käsitellään intertekstuaalisuuden ilmiöitä suhteessa tekijyyteen. Kirjallisuuden tekijyys on eri syistä viime vuosina korostunut. Käsitykset tekijänoikeuksista ovat viime vuosikymmeninä syventyneet, mikä näkyy esimerkiksi lainaamista koskevissa kiistoissa, samalla kun digiajassa kirjailijan asemaa tekijänä horjuttavat muun muassa äänikirjan lukijan nostaminen tekijänoikeuskorvausten piiriin. Mediassa kirjallisuus yhä vahvemmin yhdistyy tekijään: tekijän näkyvyydellä ja brändillä on valtava merkitys kirjan (kaupalliseen) menestykseen.
Työryhmän aihetta voi lähestyä historiallisesti tai nykykirjallisuuden kautta, ja intertekstuaalisuutta voidaan käsitellä myös teoksen vastaanotossa, ei ainoastaan sen kansien sisällä. Työpajan tavoitteena on laajentaa käsityksiä tekijyyden tuottamisen moninaisuudesta ja inspiroida uusia näkökulmia intertekstuaalisuuden tutkimukseen.
**
Kirjallisuushistorian peilissä
Työryhmän esitelmät käsittelevät kirjallisuushistorian aiheita ja kysymyksiä aikakausista metodiikkaan. Työryhmä on siis avoin monenlaisille menneisyyden tekstien ja ilmiöiden analyyseille ja tutkimuksen teorioiden ja metodien pohdinnoille.
**
Nuoren kasvot peilissä – Millaisia minuuksia ja identiteettejä nuortenkirjallisuus on peilannut ja peilaa edelleen?
Nuortenkirjailijat noudattavat henkilökuvauksessaan usein edelleen 1700-luvulta peräisin olevaa tyttöjen kasvatuksen periaatetta: tytön täytyi osata hallita vartaloaan vaikuttaakseen sulokkaalta. Sisäisen luonteen ajateltiin heijastuvan ulospäin, joten hyväkäytöksisen tytön täytyi olla myös sisäisesti hyvä. (Karppinen-Kummunmäki 2022, 70–71.) Tähän nähdyksi tulemiseen liittyy olennaisella tavalla häpeän tunne: etenkin nuori tuntee usein riittämättömyyttä ja häpeän tunteita peilatessaan itseään ikäisiinsä. Nuori tarvitsee sekä konkreettista peiliä että auktoriteetteja, joihin peilata itseään. Entä jos ympäröivän maailman peili on säröillä? Nuoret päähenkilöt joutuvat, reaalimaailman nuorten tavoin, etsimään itseään toisaalta, kokeilemaan omia rajojaan erilaisissa aatteellisissa yhteisöissä, extreme-lajeissa ja päihteiden käytön avulla. Tie ei ole helppo, mutta ne, jotka vaikeuksista selviävät, kykenevät luomaan vahvemman identiteetin, luomaan jotain itselleen.
Työryhmä on suunnattu nuortenkirjallisuuden tutkijoille, joiden aihepiiri voisi sopia kyseiseen teemaan.
**
Tytärten ja äitien väliset suhteet kirjallisuudessa
Työryhmän aiheena on tytärten ja äitien väliset suhteet kirjallisuudessa ja heijastuspintana sille, miten rakenteellinen väkivalta tapahtuu vanhemman ja lapsen symbioottisessa suhteessa. Olen kiinnostunut erityisesti tytärten kokemuksista ja tytärtämisestä tekoina ja toistoina, sekä intersektionaalisuuden kysymyksestä ja praxiksesta perhesuhteissa ja kirjallisuudentutkimuksessa ylipäätään. Työryhmä voidaan toteuttaa suomeksi tai englanniksi. Työryhmä on auki niin kirjallisuudenalan taiteilijoille kuin tutkijoilla ja aktivisteillekin.
**
Looking Beyond the Mirror: Contemporary Literature and Culture After Postmodernism
The metaphor of the mirror has acquired different aspects in different periods of cultural and literary history. While realism strived to provide a more or less unadulterated mirror image of society, modernism turned the mirror towards the inner depths of the self and postmodernism constructed a funhouse of mirrors that abandoned depth for a fragmented plurality of surface images. This workshop asks what has become of the mirror after postmodernism.
In contrast to the postmodern mirror surface, contemporary culture can be seen as a return to depth and the pursuit of deeper meanings. This has been noted in many scholarly debates on contemporary culture, and it is one of the key assertions of the theory of metamodernism, where Timotheus Vermeulen suggests that metamodern art makes a conscious effort to “apply depth onto the surface”. He calls this a new “depthiness” of contemporary culture. It entails performing a depth beyond the surface “as if” it existed there. In other words, it involves searching for meaning and truth all the while realizing that these may or may not be shared by others.
Our workshop discusses contemporary meanings of the (metaphor of) mirror and beyond mirror; we consider possible manifestations of a dephtiness in contemporary literature and culture as well as other possible ways of understanding the relationship between surface and depth in present times.
Topics that may be considered by the working group include, but are not limited to:
What and where is the mirror of/in contemporary literature/culture?
What does contemporary literature/culture mirror?
How does contemporary literature/culture mirror reality and/or society?
How does contemporary literature/culture engage with truth and meaning?
What theoretical frameworks or concepts could help us understand contemporary literature/culture and its relationship to surface and depth?
In what ways does contemporary literature/culture relate to the mirrors of earlier periods?
How are such aspects as objectivity, subjectivity and/or intersubjectivity mirrored in contemporary literature/culture?
In what ways has internet culture and social media affected the understanding of depth and surface in contemporary literature?
FI/SV/EN
––––––
Työryhmäkuulutus
Haemme nyt vuoden 2025 Kirjallisuudentutkimuksen päiville työryhmäehdotuksia. Ehdotukset voivat olla avoimia (vain työryhmän aihe tiedossa) tai valmiiksi koottuja (aihe ja työryhmän puhujat tiedossa).
Päivien teemaa ”peili” voi työryhmäehdotuksissa lähestyä monesta näkökulmasta. Kirjallisuudentutkimuksen teoriat ja käsitteet sisältävät usein ymmärryksiä maailman ja kirjallisuuden vastavuoroisuudesta ja erilaisista heijastussuhteista tekstin, kontekstien, tekijän ja lukijan välillä. Kirjalliset lajit ja tyylit muokkaavat ja uudistavat ympärillä koettua ja peilaavat todellisuutta uudenlaisilla, yllättävillä tavoilla. Toisinaan kirjalliset peilit voivat toimia todellisuutta vääristävinä heijastuksina. Kirjallisuushistoria ja sen tutkimus voi nostaa esiin kysymyksiä menneen tavoittamisen mahdollisuuksista, siitä, kuinka mennyt peilautuu nykytutkijoille. Myös vastaanottoon, julkaisuun ja tuotantoon liittyvät puheet, toimet ja teot voidaan ymmärtää kirjallista kulttuuria kuvastaviksi tai rakentaviksi peileiksi. Unohtaa ei sovi myöskään ilmeisintä; peili on kirjallisuudessa laajalti hyödynnetty kirjallisen ilmaisun kestomotiivi sekä symbolisesti että konkreettisena materiana.
Työryhmähakemuksissa päivien teemaa voi lähestyä esimerkiksi seuraavista aihealueista käsin:
• Kirjallisuudentutkimuksen reflektio ja kritiikki
Kirjallisuudentutkimuksen käsitteistö ja sen vaikutus kirjallisuuden tulkintaan ja arvottamiseen
• Kirjalliset lajit ja tyylit
Millä tavalla ja miten esimerkiksi autofiktio, biofiktio, fantasia, dystopia, spekulatiivinen fiktio, erilaiset vaihtoehtoiset historiakirjoitukset ja tieto- ja tiedekirjoittaminen rakentavat todellisuus- ja totuuskuvauksia? Kuinka kirjallinen tyyli voi toimia todellisuutta peilaavana, muovaavana, vääristävänä elementtinä?
• Kirjallisuuspuheen, vastaanoton, tuotannon ja kirjajulkisuuden rooli kirjallisuutta peilaavana eli tuottavana tekijänä
Kirja- ja kirjailijatuotannon ja -julkisuuden vaikutus tekstin sisältöihin ja muotoon. Kritiikin ja arvioiden tuottama kirjallisuuspuhe peilinä.
• Kirjallisuushistorialliset peilit ja niiden tutkiminen nykymetodein
Kirjallisuuden eri periodit ja periodisointi
• Mimesistä koskevat kysymyksenasettelut
Kirjallisuuden kyky tai kyvyttömyys peilata todellisuutta
• Peili kirjallisuuden motiivina, symbolina, aihelmana, rakenteena – tai konkreettisena esineenä
• Kirjallisuus minuuksia ja identiteettejä rakentavana peilinä
Työryhmä voidaan pitää suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai saamen kielillä.
Teemaan sopivia työryhmäehdotuksia pyydetään lähettämään viimeistään 7.2.2025 mennessä tätä linkkiä käyttäen.
Esitelmiä ja hankkeita koskevat kutsut julkaistaan tammikuussa 2025.
Tapahtumaan liittyvissä kysymyksissä otathan yhteyttä sähköpostitse: kts.peili@uef.fi
––––––
Arbetsgruppsmeddelande
Vi söker nu arbetsgruppsförslag till 2025 års Litteraturforskningsdagar. Förslagen kan vara öppna (endast ämnet för arbetsgruppen är känt) eller redan sammanställt (arbetsgruppens ämne och talare är kända).
Förslagen på arbetsgrupper kan närma sig litteraturforskningsdagarnas tema ”spegel” från många håll. Litteraturvetenskapliga teorier och begrepp innehåller ofta förståelser av ömsesidigheten mellan världen och litteraturen och de olika reflektionsförhållandena mellan text, sammanhang, författare och läsare. Litterära genrer och stilar formar och förnyar det som upplevs omkring dem och speglar verkligheten på nya, överraskande sätt. Ibland kan litterära speglar fungera som reflektioner som förvränger verkligheten. Litteraturhistorien och dess forskning kan väcka frågor om möjligheterna att nå det förflutna, om hur det förflutna speglas för samtida forskare. Diskussioner, handlingar och åtgärder som relaterar till reception, publicering och produktion kan också förstås som speglar som reflekterar eller bygger litterär kultur. Det är inte lämpligt att glömma det mest uppenbara heller; spegeln används flitigt i litteraturen som ett bestående motiv för litterära uttryck, både symboliskt och som konkret material.
I arbetsgruppsansökningarna kan förslagen närma sig temat från till exempel följande ämnesområden:
• Reflektion och kritik av litteraturforskning
Konceptualisering av litteraturforskning och dess inflytande på tolkning och utvärdering av litteratur
• Litterära genrer och stilar
På vilket sätt och hur konstruerar till exempel autofiktion, biofiktion, fantasy, dystopi, spekulativ fiktion, olika alternativa historieskrifter och kunskaps- och vetenskapsskrivning beskrivningar av verklighet och sanning? Hur kan litterär stil fungera som ett speglande, gestaltande, förvrängande element av verkligheten?
• Det litterära talets, receptionens, produktionens och bokpublicitetens roll som en spegel av litteraturen, det vill säga som en produktiv faktor
Effekten av bok- och författarproduktion och publicitet på textens innehåll och form. Litterär diskurs som en spegel producerad av kritik och utvärderingar.
• Litteraturhistoriska speglar och deras forskning med moderna metoder
Olika perioder och periodisering av litteratur
• Frågeställningar som rör mimesis
Litteraturens förmåga eller oförmåga att spegla verkligheten
• Spegeln som litterärt motiv, symbol, tema, struktur – eller som ett konkret föremål
• Litteratur som en spegel som bygger jagen och identiteter
Arbetsgruppen kan hållas på finska, svenska, engelska eller samiska.
Arbetsgruppsförslag lämpliga för temat bör skickas senast 7.2.2025 via denna länk.
Meddelande till presentationer och projekt kommer att publiceras i januari 2025.
För frågor relaterade till evenemanget, vänligen kontakta oss via e-post: kts.peili@uef.fi
––––––
Call for workshops
We are now calling out for working group proposals for the 2025 Literary Research Society’s annual conference. Proposals can be open (only the topic of the working group is known) or fully compiled (the topic and speakers of the working group are known).
The theme ”mirror” can be approached from several perspectives in the working group proposals. Theories and concepts of literary studies often contain understandings of the reciprocity between the world and literature and the various reflection relationships between text, contexts, author and reader. Literary genres and styles shape and renew what is experienced around them and reflect reality in new and surprising ways. Sometimes literary mirrors can act as reflections that distort reality. Literary history and its research can raise questions about the possibilities of reaching the past and about how the past is reflected to contemporary researchers. Literary reception, publication and production can also be understood as mirrors that reflect or build literary culture around us. Let us not forget the most obvious either: mirror is widely used in literature as a symbol or metaphor as well as a material motive.
In working group proposals, the theme can be approached from the following perspectives:
• Reflection and criticism of literary research
Conceptualization of literary research and its influence on the interpretation and evaluation of literature
• Literary genres and styles
In what way and how do, for example, autofiction, biofiction, fantasy, dystopia, speculative fiction, alternative history writings or knowledge and science writing construct descriptions of reality and truth? How can literary style function as a mirroring, shaping, distorting element of reality?
• The role of literary discourse, reception, book production and literary publicity as a mirror of literature, i.e. as a productive factor
The effect of book and author production and publicity on the content and form of the text. Literary discourse as a mirror produced by criticism and evaluations.
• Mirrors of literary history and their research using modern methods
Different periods and periodization of literature
• Question concerning mimesis
The ability or inability of literature to mirror reality
• The mirror as a literary motif, symbol, theme, structure – or as a concrete object
• Literature as a mirror that constructs identities
The working group can be held in Finnish, Swedish, English or Sami languages.
Proposals for working groups are requested to be sent 7th of February by the latest via this link.
Please note! Call for papers for individual presentations and projects will be published in January 2025.
If you have any questions, please contact us by email kts.peili@uef.fi